Keskitetty valta altistaa koko kansan samalle riskille — vahvat eivät voi auttaa heikkoja
Sama päätösvalta ulottuu sairaanhoitoon, eläkkeeseen, vanhustenhoivaan, kouluun, opetussuunnitelmaan, lainsäädäntöön, verotukseen, vankiloihin, viestintään ja rahaan. Kun se erehtyy, vaihtoehtoa ei ole.
Sama päätösvalta ulottuu näihin
- Sama koneisto päättää sairaanhoidosta
- Sama koneisto päättää eläkkeestä
- Sama koneisto päättää vanhustenhoivasta
- Sama koneisto päättää koulutuksesta
- Sama koneisto päättää opetussuunnitelmasta
- Sama koneisto päättää lainsäätämisestä
- Sama koneisto päättää verotusoikeudesta
- Sama koneisto päättää rangaistuslaitoksista
- Sama koneisto päättää viestinnästä
- Sama koneisto päättää rahasta
Jokainen virhe ja väärinkäyttö iskee aina koko ketjuun. Riskiä ei ole lainkaan hajautettu.
Kun sama koneisto säätää hoivan, eläkkeen, koulun, veron, vankilan, viestin ja rahan, kansa ei valitse alaa kerrallaan. Se saa koko paketin.
- 01
Sama koneisto päättää kaikesta
Laki, vero, koulu, hoiva, vankila, viesti ja raha kulkevat saman päätösvallan läpi.
- 02
Sama sääntö kaikille — kilpailevaa aluetta ei ole
Ei kilpailevaa aluetta, ei toista järjestelmää, ei paikallista vaihtoehtoa.
- 03
Ainoa poistuminen on maan jättäminen
Sääntöjä ei vaihdeta alueittain. Sisällä vaihtoehtoa ei ole. Ulos pääsee vain lähtemällä pysyvästi.
- 04
Jokaikinen virhe osuu koko kansaan ja tekee siitä heikon
Huono laki, väärinkäyttö tai tekninen moka ei jää yhteen kuntaan. Koko kansa maksaa saman virheen, eikä rinnakkainen alue rajaa vahinkoa.
Keskitetyssä järjestelmässä ei ole sisäistä pakotietä. Ainoa tapa tehdä rationaalista riskien hajauttamista on jättää maa pysyvästi.
Video on näyttely. Keskitetty valta nielee Suomen.
Jesse Rauhamon julkaisu 21.8.2026 on näyttelytila. Videossa on Fatim Diarra. Hän on Vihreiden kansanedustaja. Puolueen diagnoosi on Vihreät-sivulla — ei tässä.
Jesse Rauhamon 21.8.2026 julkaisemassa videossa on Fatim Diarra, Vihreiden kansanedustaja.
Ladataan klippiäLähteet: Jesse Rauhamo 21.8.2026Fatim Diarra, Vihreä liittofatimdiarra.fi
Ihmisen ainoa valinta on, kuka istuu koneistossa. Koneisto itsessään kasvaa. Politiikka ei edes yritä palauttaa päätösvaltaa kansalle.
1 laki → koko Suomi
Valtakunnallinen laki koskee 5,6 milj. ihmistä. Kilpailevaa aluetta ei ole.
0 sitovaa kansanaloitetta
Eduskunta voi hylätä jokaisen kansalaisaloitteen.
Kansa ei voi estää lakia
Valtakunnallinen laki voidaan säätää ilman sitovaa kansanäänestystä.
1 EU-sääntö → noin 450 milj. ihmistä
Suomen vaali ei voi yksin kumota yhteistä EU-säädöstä.
Vaalit muuttaa vain nimiä — ei päätösvaltaa kansalle
- Kansanedustajat ja hallituksen nimet.
- Puolueiden järjestys ja hallitusohjelman sävy.
- Se, kuka istuu ministerin tuolilla.
Vaalit eivät anna sitovaa kansan päätösvaltaa laeista ja menoista
- Sitovaa kansan päätösvaltaa laeista ja menoista.
- Paikallista vaihtoehtoa valtakunnalliselle säännölle.
- Valtaa, joka on jo siirtynyt virastoille, ministeriöille ja EU:lle.
Kansalaisaloite ei pakota eduskuntaa
Kansalaisaloite ei pakota eduskuntaa säätämään tai hylkäämään lakia.
Kansa ei voi sitovasti torjua valtakunnallista lakia
Valtakunnallinen laki, vero tai kielto menee läpi ilman sitovaa kansan estoa.
Sama sääntö koskee koko maata
Paikallinen vaihtoehto ei murtanut monopolia.
Uudet valtuudet kasaantuvat ilman palautusta kansalle
Uudet valtuudet, virastot ja EU-säännöt kasaantuvat. Palautus kansalle puuttuu.
Valta siirtyy eduskunnalta virastoille ja EU-sääntöihin
- 1
Hallitus ja eduskunta laajentavat valtakunnallista valtaa
Uusi laki, vero, velvoite tai kielto koskee koko maata. Kilpailevaa aluetta ei synny.
- 2
Valta valuu virastoihin ja ministeriöihin
Asetukset, ohjeet, hankkeet ja valvonnat tekevät päätöksistä kasvottomia. Ihmisen äänellä ei ole suoraa vipua.
- 3
Yhteiset EU-säännöt siirtävät valtaa vielä kauemmas
Kansallinen vaali ei pure yhteistä säädöstä. Altistuma kasvaa koko unioniin.
- 4
Politiikka ei palauta valtaa kansalle
Sitovaa aloitetta ei ole. Sitovaa oikeutta estää lakia ei ole. Keskitystä puretaan harvoin; sitä kasvatetaan jatkuvasti.
Valta ei valu takaisin kansalle. Se siirtyy eduskunnalta ja hallitukselta virastoille, ministeriöille ja yhteisiin EU-sääntöihin. Vaali vaihtaa henkilöt. Se ei pura keskitystä.
Kabinettivalta hajottaa vastuun. Vaalit vaihtavat kasvoja, eivät koneistoa.
Aloite ei sido eduskuntaa säätämään tai hylkäämään lakia.
Ei yksi virasto hallitse kaikkea. Yksi yhteinen sääntö hallitsee monta maata.
Suomi
5,6 milj.
Yksi eduskunnan laki, vero tai rangaistus koskee koko maata.
EU
noin 450 milj.
Yhteinen sääntö voi iskeä koko unioniin. Suomen vaali ei pure sitä.
Kun EU säätää yhteisen lain, Suomen eduskunta ei enää päätä lain sisällöstä yksin.
Yksi EU-sääntö koskee kaikkia jäsenmaita, joihin säädös ulottuu.
Suomen eduskuntavaali ei vaihda EU:n komissiota, parlamenttia eikä koko neuvostoa.
Suomen hallitus ei voi yksin kumota voimassa olevaa EU-säädöstä.
Yhden EU-päätöksen vaikutusalue voi kasvaa 5,6 milj. ihmisestä noin 450 milj. ihmiseen.
Kansallinen keskitys kasaa vallan yhteen koneistoon. EU siirtää osan siitä vielä kauemmas ja laajentaa jokaisen yhteisen päätöksen aluetta.
Todiste 1 · Chat Control
EU rakentaa reittejä, joilla yksityistä viestintää voidaan tarkastaa. Tänään raja voi olla kapea. Huomenna saman koneiston päätös riittää laajentamaan sitä.
EU-parlamentti nopeutti viestien tarkastusta koskevaa käsittelyä
Kiireellisyys hyväksyttiin 7.7.2026 äänin 331–304. Äänestys nopeutti tilapäisen poikkeuksen käsittelyä; se ei hyväksynyt pakollista viestien skannausta.
Palvelut saavat tarkastaa viestejä vapaaehtoisesti
Nykyinen tilapäinen sääntö sallii hyväksikäyttömateriaalin tunnistamisen. Se ei pakota kaikkia palveluja tarkastamaan kaikkia viestejä.
Pakollista viestien tarkastusta valmistellaan yhä
Pysyvä lakiehdotus 2022/0155(COD) odottaa EU-parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaa.
Yksi EU-päätös voi laajentaa viestien tarkastusta
Sama lainsäädäntö päättää, mitä viestejä tarkastetaan, millä tekniikalla ja missä palveluissa — jopa noin 450 milj. ihmiselle.
Yksi EU-päätös määrää viestien tarkastuksen koko unionille
Sama laki määrää, mitä palvelut etsivät, keneltä ja millä tekniikalla. Kun kohdetta laajennetaan, muutos osuu jopa noin 450 milj. ihmiseen. Suomen vaali ei voi estää sitä.
Kokoomuksen MEP Aura Salla hyökkää 𝕏:ää ja vapaata puhetta vastaan
Lähteet: EP: 2022/0155(COD)Kiireellisyysäänestyksen tarkennusRoni Arvonen20.11.202510 § / Chat Control
Todiste 2 · Digitaalinen euro
Pätevä yhteinen kielto tekee monesta välittäjästä yhden oikeudellisen riskiketjun: pankin vaihto ei auta. Yhden pankin lainvastainen teko ei kuitenkaan leviä ilman yhteistä sääntöä, yhteistä komponenttia tai koordinoitua toteutusta.
Digitaalista euroa ei ole laskettu liikkeeseen, ja nykyinen virallinen malli jättää pankit sekä muut maksupalveluntarjoajat jakeluun. Riski syntyy siitä, että pätevä yhteinen sääntö sitoisi niitä kaikkia — ei siitä, että EKP voisi nyt mielivaltaisesti sulkea kenet tahansa ulos.
Nyt · 05.08.2026
Neuvottelumandaatti, ei valmis laki
Neuvosto sopi neuvottelukannastaan 19.12.2025. Parlamentin täysistunto vahvisti 9.7.2026 ECON-valiokunnan neuvottelumandaatin työjärjestyksen 72 artiklan nojalla; mandaatti perustuu valiokuntaraporttiin A10-0185/2026. Kyse ei ollut parlamentin lopullisesta ensimmäisen käsittelyn kannasta: OEIL merkitsi menettelyn 2023/0212(COD) yhä odottamaan sitä 5.8.2026. Asetusta ei ollut hyväksytty eikä EKP ollut päättänyt liikkeeseenlaskusta.
EKP:n nykyisessä virallisessa mallissa pankit, postitoimipaikat ja muut valvotut maksupalveluntarjoajat jakaisivat digitaalisen euron, avaisivat lompakon ja hoitaisivat kaikki loppukäyttäjäpalvelut. Käyttäjä ei solmisi asiakassuhdetta EKP:n kanssa.
Komission vuoden 2023 ehdotus ei anna komissiolle, EKP:lle tai yksittäiselle maksupalveluntarjoajalle yleistä harkintavaltaa sulkea euroalueella asuvaa ihmistä digitaalisen euron ulkopuolelle. Ehdotuksen 13–14 artiklat määrittävät jakelun ja pääsyn, 16 artikla hallussapitorajat ja 29 artikla muualla päätettyjen EU-pakotteiden toimeenpanon. Artiklojen 9–11 poikkeukset koskevat maksunsaajan velvollisuutta hyväksyä digitaalinen euro, eivät käyttäjän poistamista järjestelmästä.
Tuleva laillinen yhteinen sääntö
Jos EU säätää yhteisen kiellon
Jos komissio ehdottaa uuden pääsy- tai käyttökiellon ja parlamentti sekä neuvosto hyväksyvät sen kaikkia digitaalisen euron maksupalveluntarjoajia sitovaksi asetukseksi, jokainen pankki ja muu jakelija toteuttaa saman pätevän rajoituksen. Pankin vaihto ei silloin palauta pääsyä. Tämä on tulevan lakimuutoksen skenaario, ei nykyinen valta.
Lainvastainen toiminta
Jos yksi välittäjä toimii lainvastaisesti
Jos yksi maksupalveluntarjoaja estää käyttäjän lainvastaisesti ilman yhteistä sääntöä tai yhteisestä komponentista tulevaa estoa, teko jää sen palveluntarjoajan tasolle. Käyttäjä voi valittaa, viedä riidan viranomais- tai riidanratkaisuketjuun ja vaihtaa palveluntarjoajaa; yhden pankin teko ei automaattisesti leviä koko euroalueelle.
Lainvastainen esto leviäisi vain yhteisen ketjun kautta
Jos EKP:n tai kansallisen keskuspankin selvitysinfrastruktuurin, EKP:n nimeämän tukipalvelun tai yhteisen sääntökirjan toteuttaja välittää luvattoman eston kaikille maksupalveluntarjoajille, ne toteuttavat sen ja suojaukset sekä muutoksenhaku pettävät, lainvastainen teko voi levitä järjestelmän laajuiseksi. Tämä on nimettyihin oletuksiin sidottu uhkaskenaario, ei nykyisestä teknisestä määrittelystä osoitettu kyky.
Ehdotuksen 27 artikla ohjaa muut kuin henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta koskevat digitaalisen euron riidat maksupalveludirektiivin menettelyihin. Direktiivin 99–100 artiklat kattavat valituksen toimivaltaiselle viranomaiselle, 101 artikla valituksen maksupalveluntarjoajalle ja 102 artikla tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisun. Palveluntarjoajan vaihtamisesta säädetään ehdotuksen 31 artiklassa. Yhteistä pätevää EU-sääntöä ei kuitenkaan kumota vaihtamalla pankkia.
Mitä komission vuoden 2023 ehdotuksen pykälät tekevät
- 9–11
- Poikkeukset maksunsaajan hyväksymisvelvollisuuteen — eivät lupa poistaa käyttäjää.
- 13–16
- Välittäjät, pääsy ja hallussapitorajat; asiakassuhde on maksupalveluntarjoajalla.
- 27 · 29 · 31
- Riitojen käsittely, EU-pakotteiden toimeenpano ja palveluntarjoajan vaihto.
- 34–37
- Henkilötietojen käsittely sekä offline-maksujen rahanpesu- ja tapahtumarajat.
- 11 + 38 · 37 + 39
- Rajatut delegoidut ja täytäntöönpanovallat — eivät yleinen poissulkuvaltuus.
Nykyinen virallinen malli ei poista välikäsiä: pankit ja muut valvotut maksupalveluntarjoajat jakaisivat digitaalisen euron ja hoitaisivat asiakassuhteen.
Lähteet: EKP: digitaalinen euroEKP: digitaalisen euron FAQEP: neuvottelumandaatti 9.7.2026EP: ECON-raportti A10-0185/2026EP: 2023/0212(COD)Neuvoston neuvottelukanta 19.12.2025Komission ehdotus COM(2023) 369Maksupalveludirektiivi (EU) 2015/2366
Hyvä suoja rajoittaa tämän päivän vallankäyttäjää. Hajautettu valta rajoittaa myös huomisen vallankäyttäjää.
Jos hoiva, eläke, koulu, vero, vankila, viesti ja raha kulkevat saman koneiston läpi, huomisen enemmistö peri saman vipuvarren. Anna valtaa vain rakenteelle, jonka kestät myös vihollisen käsissä.
Virhe selitetään yhteiseksi päätökseksi. Henkilökohtainen seuraus jää murto-osaan vahingosta.
Kolme tapausta, joissa päätös ja tappio erkanivat
Uniper, Olkiluoto 3 ja Länsimetro ovat sama mekanismi: päätös tehtiin rajatussa ketjussa, tappio jäi yhtiölle, omistajille tai veronmaksajalle, ja henkilökohtainen seuraus jäi murto-osaan vahingosta.
- 01Uniper
Osakkeisiin sijoitettu ≈ 7,2 mrd €Tappio ennen veroja ≈ 6 mrd €
Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle. Päätösketjun henkilöt eivät korvanneet.
- 02Olkiluoto 3
Alkuarvio 3 mrd €Lopputulos 12+ mrd €
Olkiluoto 3 valmistui yli 17 vuotta myöhässä. Ylitys jäi hankkeen ja sähkön maksajien kannettavaksi; vastaavaa henkilökohtaista vastuuta päätösketjulle ei seurannut.
- 03Länsimetro
Hyväksytyt arviot yhteensä 1,515 mrd €Loppukustannus + ennuste 2,213–2,221 mrd €
Noin 700 milj. €:n eli 46 %:n ylitys jäi veronmaksajien kannettavaksi; vastaava henkilökohtainen vastuu ei siirtynyt päätösketjulle.
Fortumin Uniper-sijoituksen tappio ennen veroja
Kun päätösvalta, toimeenpano ja omistajavalvonta ovat eri käsissä ja henkilökohtainen seuraus jää murto-osaan vahingosta, ryhmäpäätös suojaa päätöksentekijää tappion mittakaavalta.
Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle.
Uniper ei ollut nimetön “yhteinen päätös”. Yhtiöoikeudellinen päätösvalta, johdon toimeenpano ja valtion omistajaohjaus kuuluivat eri toimijoille. Lähes kuuden miljardin euron tappio ei kuitenkaan siirtynyt päätöksentekijöiden henkilökohtaisesti maksettavaksi.
Tappio syntyi Uniper-osakkeet omistaneessa Fortum-yhtiössä ja heikensi emoyhtiön omaa pääomaa. Sen kantoivat Fortum ja sen osakkeenomistajat, joista Suomen valtio oli enemmistöomistaja.
Lähde: Fortum: Uniper-sijoituksen tappion laskelma ↗Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Fortumin ilmoittama laskelma
- Osakkeisiin sijoitettu
- ≈ 7,2 mrd €
- Saadut osingot
- − ≈ 0,9 mrd €
- Myyntihinta
- − 0,5 mrd €
Päätös → toimeenpano → omistajavalvonta
- 01
Fortumin hallitus
Toimivalta: Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja organisaatiosta sekä ohjaa toimitusjohtajaa.
Teko tai valvonta: Hallitus päätti vuonna 2017, että Fortum hankkii Uniperin osakkeita ja nousee yhtiön suureksi omistajaksi.
Seuraus: Fortumin liiketoiminta laajeni fossiilienergiaan ja hyödykekauppaan Keski-Euroopassa, ja Venäjä-riski kasvoi.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Lähde: Fortum: hallituksen ja toimitusjohtajan toimivalta ↗ - 02
Lundmarkin ja Rauramon johto
Toimivalta: Toimitusjohtaja johti liiketoimintaa hallituksen ohjeiden mukaan; johtoryhmä valmisteli ja toimeenpani hallituksen hyväksymää strategiaa ja yrityskauppoja.
Teko tai valvonta: Pekka Lundmarkin johto vei ostotarjouksen läpi. Fortum kuvasi Markus Rauramon olleen Lundmarkin rinnalla keskeisessä roolissa Uniper-investoinnin edistämisessä.
Seuraus: Fortumista tuli ensin Uniperin suurin ja myöhemmin enemmistöomistaja. Rauramo nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi 2020.
Lähde: Fortum: johtoryhmän vastuu strategian ja yrityskauppojen toimeenpanosta ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗ - 03
Suomen valtio omistajana
Toimivalta: Valtio omisti vuonna 2017 Fortumista 50,8 %. Se saattoi enemmistöllään ratkaista tavalliset yhtiökokouspäätökset, kuten hallituksen valinnan, palkkiot ja vastuuvapauden. Valtion omistajaohjauksen ylijohtaja osallistui hallitusehdotuksen valmistelleeseen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan.
Teko tai valvonta: Yhtiökokous valitsi 4.4.2017 hallituksen, joka myöhemmin päätti Uniper-hankinnasta. Julkiset lähteet osoittavat valtion hallitusvalinta- ja yhtiökokousvallan, eivät sitä, että valtio olisi päättänyt tai ohjannut Uniper-kauppaa. Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluivat Fortumin hallitukselle ja johdolle.
Seuraus: Valtion enemmistöomistus altistui Fortumin tappiolle, ja omistajalle jäi yhtiökokouksen jälkikäteinen vastuuvalta. Kriisissä Solidium järjesti 2,35 mrd €:n siltarahoituslimiitin, josta nostettu 350 milj. € maksettiin takaisin ja koko limiitti peruttiin maaliskuussa 2023. Lähes 6 mrd € ei kirjautunut suoraksi valtion budjettimenoksi, mutta valtion omistaman omaisuuden tappio oli veronmaksajan tappio.
Lähde: Finlex: valtion omistajaohjauslaki ↗Lähde: Fortum: hallinnointi ja nimitystoimikunta 2017 ↗Lähde: Fortum: yhtiökokouksen hallitusvalinta 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: valtion Fortum-omistus 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: omistajan ja yhtiön päätösvallan raja ↗Lähde: Fortum: valtion siltarahoituksen takaisinmaksu ↗
Kriisin laukaisi Venäjän hyökkäys ja kaasutoimitusten katkeaminen
Vuoden 2022 energiakriisi romahdutti Uniperin aseman. Se ei muuta aiempaa päätösketjua: Fortumin hallitus oli vuonna 2017 päättänyt kasvattaa yhtiön fossiilienergian, hyödykekaupan ja Venäjän riskiä Uniper-yrityskaupalla.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Mitä päätöksentekijöille todella seurasi?
Työsuhde
Pekka Lundmark lähti Fortumista vapaaehtoisesti toisen yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2020. Hallitus kiitti hänen työtään ja nosti Uniper-sijoituksen esimerkiksi toteutetusta strategiasta. Markus Rauramo nimitettiin seuraajaksi.
Lundmarkin lähtö ei ollut Uniper-tappiosta seurannut erottaminen; Uniperia edistänyt Rauramo nousi toimitusjohtajaksi.
Lähde: Fortum: Pekka Lundmarkin lähtö 2020 ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗Palkkiot
Solidiumin siltarahoituksen ehdot estivät johdolta vuosina 2022–2023 kertyneiden STI- ja LTI-kannustimien maksun ja palkankorotukset. Rauramon 423 000 €:n vuoden 2022 STI jäi maksamatta, ja hän luopui myöhemmin vuosien 2020–2022 ja 2021–2023 LTI-palkkioista.
Palkkioseuraamus oli todellinen, mutta se ei ollut lähes 6 mrd €:n tappion henkilökohtainen korvaus.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Takaisinperintä
Fortumin palkitsemisraportin mukaan toimitusjohtajan malus- ja clawback-ehtoja ei käytetty vuonna 2022.
Maksamatta jääneet ja vapaaehtoisesti luovutetut kannustimet eivät olleet jo maksetun palkkion takaisinperintää.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Yhtiöoikeudellinen vastuu
Vuoden 2023 yhtiökokous myönsi vuonna 2022 palvelleille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Samalla yhtiökokous hylkäsi vuoden 2022 palkitsemisraportin, mutta päätös oli neuvoa-antava.
Yhtiökokouksen kirjattu seuraus oli palkitsemisraportin neuvoa-antava hylkäys, ei henkilökohtainen vahingonkorvaus.
Lähde: Fortum: vuoden 2023 yhtiökokouksen päätökset ↗Lopputulos: yhtiö ja sen omistajat kantoivat lähes 6 mrd €:n tappion. Palkkioita jäi maksamatta ja niistä luovuttiin, mutta clawbackia ei käytetty eikä tappio siirtynyt päätösketjun henkilöiden korvattavaksi.
1990-luvun lamassa Suomen BKT putosi 13 prosenttia ja työttömyys nousi 18 prosenttiin
Suomen BKT putosi 1990-luvun lamassa
Työttömyys nousi 18 prosenttiin 1990-luvun lamassa
Hidas byrokratiakoneisto johti kriisiä, ja Suomi toipui Ruotsia ja Tanskaa hitaammin. Menojen ja tukien räikkä on koivistolaisen parlamentarismin mekanismi.
Teknologia ja energia
EU tukahduttaa innovaatiot ylisääntelyllä, rakentaa valtiollisia pilvihankkeita ja määrää energialinjan markkinoiden puolesta.
Digital Services Act
DSA on sensuuriväline, jolla EU pakottaa verkkoalustat valvomaan sisältöä ja unionin määrittelemiä järjestelmäriskejä.
Elpymispaketit ja takaukset
Elpymisväline sitoo Suomen maksamaan noin 7,2 mrd € avustusosuutta vuosina 2028–2058 ja takaamaan jäsenmaiden lainoja enimmillään noin 6,2 mrd € (VM, 31.12.2024).
Siirtolaissopimukset
EU:n kymmenestä säädöksestä koostuva maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus alkoi soveltua jäsenmaissa 12.6.2026. Se yhtenäistää menettelyt ja jakaa vastuuta jäsenmaiden kesken ilman Suomen sitovaa kansanäänestystä.
Kauppa ei vaadi yhteistä sensuurisääntelyä, velkavastuuta, energiapolitiikkaa tai siirtolaispolitiikkaa. Ne ovat poliittisen unionin valintoja.
Chat Control ja digitaalinen euro näyttävät keskitetyn päätöksen yhteisriskin
Lähteet: VM julkaisuja 2025:59 — Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, Syksy 2025 (8.12.2025; luvut 31.12.2024) · EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus · komission aloiteoikeus