Liittokunta: kansa päättää, alueet kilpailevat
Lopullisessa Liittokunnassa autonomiset alueet päättävät kaikesta paitsi puolustuksesta. Kansa päättää asioista suoraan. Liittokuntahallinto hoitaa vain puolustuksen; erillinen Liittokuntaoikeus valvoo luovuttamattomia oikeuksia.
Puoluevalta erottaa päätöksen tappiosta: päättäjä ei maksa.
Päättäjä ei kanna tappiota; lasku siirtyy veronmaksajalle.
Virhe selitetään yhteiseksi päätökseksi. Henkilökohtainen seuraus jää murto-osaan vahingosta.
Kolme tapausta, joissa päätös ja tappio erkanivat
Uniper, Olkiluoto 3 ja Länsimetro ovat sama mekanismi: päätös tehtiin rajatussa ketjussa, tappio jäi yhtiölle, omistajille tai veronmaksajalle, ja henkilökohtainen seuraus jäi murto-osaan vahingosta.
- 01Uniper
Osakkeisiin sijoitettu ≈ 7,2 mrd €Tappio ennen veroja ≈ 6 mrd €
Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle. Päätösketjun henkilöt eivät korvanneet.
- 02Olkiluoto 3
Alkuarvio 3 mrd €Lopputulos 12+ mrd €
Olkiluoto 3 valmistui yli 17 vuotta myöhässä. Ylitys jäi hankkeen ja sähkön maksajien kannettavaksi; vastaavaa henkilökohtaista vastuuta päätösketjulle ei seurannut.
- 03Länsimetro
Hyväksytyt arviot yhteensä 1,515 mrd €Loppukustannus + ennuste 2,213–2,221 mrd €
Noin 700 milj. €:n eli 46 %:n ylitys jäi veronmaksajien kannettavaksi; vastaava henkilökohtainen vastuu ei siirtynyt päätösketjulle.
Fortumin Uniper-sijoituksen tappio ennen veroja
Kun päätösvalta, toimeenpano ja omistajavalvonta ovat eri käsissä ja henkilökohtainen seuraus jää murto-osaan vahingosta, ryhmäpäätös suojaa päätöksentekijää tappion mittakaavalta.
Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle.
Uniper ei ollut nimetön “yhteinen päätös”. Yhtiöoikeudellinen päätösvalta, johdon toimeenpano ja valtion omistajaohjaus kuuluivat eri toimijoille. Lähes kuuden miljardin euron tappio ei kuitenkaan siirtynyt päätöksentekijöiden henkilökohtaisesti maksettavaksi.
Tappio syntyi Uniper-osakkeet omistaneessa Fortum-yhtiössä ja heikensi emoyhtiön omaa pääomaa. Sen kantoivat Fortum ja sen osakkeenomistajat, joista Suomen valtio oli enemmistöomistaja.
Lähde: Fortum: Uniper-sijoituksen tappion laskelma ↗Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Fortumin ilmoittama laskelma
- Osakkeisiin sijoitettu
- ≈ 7,2 mrd €
- Saadut osingot
- − ≈ 0,9 mrd €
- Myyntihinta
- − 0,5 mrd €
Päätös → toimeenpano → omistajavalvonta
- 01
Fortumin hallitus
Toimivalta: Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja organisaatiosta sekä ohjaa toimitusjohtajaa.
Teko tai valvonta: Hallitus päätti vuonna 2017, että Fortum hankkii Uniperin osakkeita ja nousee yhtiön suureksi omistajaksi.
Seuraus: Fortumin liiketoiminta laajeni fossiilienergiaan ja hyödykekauppaan Keski-Euroopassa, ja Venäjä-riski kasvoi.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Lähde: Fortum: hallituksen ja toimitusjohtajan toimivalta ↗ - 02
Lundmarkin ja Rauramon johto
Toimivalta: Toimitusjohtaja johti liiketoimintaa hallituksen ohjeiden mukaan; johtoryhmä valmisteli ja toimeenpani hallituksen hyväksymää strategiaa ja yrityskauppoja.
Teko tai valvonta: Pekka Lundmarkin johto vei ostotarjouksen läpi. Fortum kuvasi Markus Rauramon olleen Lundmarkin rinnalla keskeisessä roolissa Uniper-investoinnin edistämisessä.
Seuraus: Fortumista tuli ensin Uniperin suurin ja myöhemmin enemmistöomistaja. Rauramo nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi 2020.
Lähde: Fortum: johtoryhmän vastuu strategian ja yrityskauppojen toimeenpanosta ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗ - 03
Suomen valtio omistajana
Toimivalta: Valtio omisti vuonna 2017 Fortumista 50,8 %. Se saattoi enemmistöllään ratkaista tavalliset yhtiökokouspäätökset, kuten hallituksen valinnan, palkkiot ja vastuuvapauden. Valtion omistajaohjauksen ylijohtaja osallistui hallitusehdotuksen valmistelleeseen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan.
Teko tai valvonta: Yhtiökokous valitsi 4.4.2017 hallituksen, joka myöhemmin päätti Uniper-hankinnasta. Julkiset lähteet osoittavat valtion hallitusvalinta- ja yhtiökokousvallan, eivät sitä, että valtio olisi päättänyt tai ohjannut Uniper-kauppaa. Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluivat Fortumin hallitukselle ja johdolle.
Seuraus: Valtion enemmistöomistus altistui Fortumin tappiolle, ja omistajalle jäi yhtiökokouksen jälkikäteinen vastuuvalta. Kriisissä Solidium järjesti 2,35 mrd €:n siltarahoituslimiitin, josta nostettu 350 milj. € maksettiin takaisin ja koko limiitti peruttiin maaliskuussa 2023. Lähes 6 mrd € ei kirjautunut suoraksi valtion budjettimenoksi, mutta valtion omistaman omaisuuden tappio oli veronmaksajan tappio.
Lähde: Finlex: valtion omistajaohjauslaki ↗Lähde: Fortum: hallinnointi ja nimitystoimikunta 2017 ↗Lähde: Fortum: yhtiökokouksen hallitusvalinta 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: valtion Fortum-omistus 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: omistajan ja yhtiön päätösvallan raja ↗Lähde: Fortum: valtion siltarahoituksen takaisinmaksu ↗
Kriisin laukaisi Venäjän hyökkäys ja kaasutoimitusten katkeaminen
Vuoden 2022 energiakriisi romahdutti Uniperin aseman. Se ei muuta aiempaa päätösketjua: Fortumin hallitus oli vuonna 2017 päättänyt kasvattaa yhtiön fossiilienergian, hyödykekaupan ja Venäjän riskiä Uniper-yrityskaupalla.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Mitä päätöksentekijöille todella seurasi?
Työsuhde
Pekka Lundmark lähti Fortumista vapaaehtoisesti toisen yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2020. Hallitus kiitti hänen työtään ja nosti Uniper-sijoituksen esimerkiksi toteutetusta strategiasta. Markus Rauramo nimitettiin seuraajaksi.
Lundmarkin lähtö ei ollut Uniper-tappiosta seurannut erottaminen; Uniperia edistänyt Rauramo nousi toimitusjohtajaksi.
Lähde: Fortum: Pekka Lundmarkin lähtö 2020 ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗Palkkiot
Solidiumin siltarahoituksen ehdot estivät johdolta vuosina 2022–2023 kertyneiden STI- ja LTI-kannustimien maksun ja palkankorotukset. Rauramon 423 000 €:n vuoden 2022 STI jäi maksamatta, ja hän luopui myöhemmin vuosien 2020–2022 ja 2021–2023 LTI-palkkioista.
Palkkioseuraamus oli todellinen, mutta se ei ollut lähes 6 mrd €:n tappion henkilökohtainen korvaus.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Takaisinperintä
Fortumin palkitsemisraportin mukaan toimitusjohtajan malus- ja clawback-ehtoja ei käytetty vuonna 2022.
Maksamatta jääneet ja vapaaehtoisesti luovutetut kannustimet eivät olleet jo maksetun palkkion takaisinperintää.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Yhtiöoikeudellinen vastuu
Vuoden 2023 yhtiökokous myönsi vuonna 2022 palvelleille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Samalla yhtiökokous hylkäsi vuoden 2022 palkitsemisraportin, mutta päätös oli neuvoa-antava.
Yhtiökokouksen kirjattu seuraus oli palkitsemisraportin neuvoa-antava hylkäys, ei henkilökohtainen vahingonkorvaus.
Lähde: Fortum: vuoden 2023 yhtiökokouksen päätökset ↗Lopputulos: yhtiö ja sen omistajat kantoivat lähes 6 mrd €:n tappion. Palkkioita jäi maksamatta ja niistä luovuttiin, mutta clawbackia ei käytetty eikä tappio siirtynyt päätösketjun henkilöiden korvattavaksi.
1990-luvun lamassa Suomen BKT putosi 13 prosenttia ja työttömyys nousi 18 prosenttiin
Suomen BKT putosi 1990-luvun lamassa
Työttömyys nousi 18 prosenttiin 1990-luvun lamassa
Hidas byrokratiakoneisto johti kriisiä, ja Suomi toipui Ruotsia ja Tanskaa hitaammin. Menojen ja tukien räikkä on koivistolaisen parlamentarismin mekanismi.
- 1. Tuhannet menoerät sidotaan yhdeksi paketiksi.
- 2. Eturyhmät vaihtavat tukea toistensa menoihin.
- 3. Vähemmistöjen liitto käyttää enemmistön rahaa: hyöty keskittyy, kustannus hajautuu.
- 1. Jokainen kustannus saa oman äänestyksensä.
- 2. Äänestäjä näkee hyödyn ja oman maksuosuuden.
- 3. Yksittäinen edunsaajaryhmä ei muodosta kansan enemmistöä.
Eturyhmä saa hyödyn, veronmaksaja maksaa — meno jää pysyväksi.
Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen
- 01
Kriisi perustelee uuden menon
Pandemia, finanssikriisi tai energiakriisi synnyttää viraston, tuen tai sääntelyn, joka esitellään väliaikaisena.
- 02
Uusi meno luo oman puolustajaryhmän
Työntekijät, tuensaajat, palveluntuottajat ja järjestöt alkavat saada tulonsa uudesta rahavirrasta.
- 03
Edunsaajat estävät purkamisen
Viraston tai tuen poistaminen maksaisi päättäjälle ääniä, virkoja ja eturyhmien tuen.
- 04
Seuraava hallitus lisää kerroksen
Vasemmisto lisää sääntelyä. Kokoomus lisää markkinakerroksen. Vanha meno jää molemmissa tapauksissa voimaan.
- 05
Kansalainen maksaa pysyvän laskun
Menot, verot, velka ja hallinto kasvavat. Duunarin ja yrittäjän liikkumavara pienenee.
Koivistolaisessa parlamentarismissa rationaalinen poliitikko on aina sosialisti: järjestelmä palkitsee valtion kasvattamisesta ja rankaisee sen pienentämisestä.
Tämän päivän meno muuttuu seuraavan sukupolven laskuksi
Hallitus lupaa tuen, viraston tai palvelun nyt. Saajat, työntekijät ja toimittajat puolustavat pysyvää rahavirtaa.
17,8 mrd €
Suomen valtion nettolainanotto vuonna 2025. Kun verot eivät kata eduskunnan hyväksymiä menoja, valtio siirtää erotuksen velaksi tulevien vuosien veronmaksajille.
Valtiokonttori · valtionvelka ja lainanottoSama rakenne loi 1990-luvun pankkituen ja velan; luvut ja lähteet ovat Diagnoosissa.
Kuka rakentaa tiet ja koulut: alue, joka myös maksaa ne.
Keskushallinto ei omista paikallista infraa. Asukas rahoittaa ja äänestää alueellaan; jos hallinto heikkenee, hän vaihtaa aluetta.
Sitova äänestys ratkaisee asian ilman puoluevälikättä
Puolue ei muuta päätöstä jälkikäteen.
Asukas vaihtaa alueelle, jonka säännöt sopivat hänelle
Verotus, palvelut ja säännöt kilpailevat asukkaista.
Liittokuntahallinto vastaa vain puolustuksesta
Liittokuntaoikeus ei saa laajentaa tehtäväänsä puolustuksen ulkopuolelle.
Asukas voi siirtyä naapurialueelle verotuksen noustessa
Yritys ja asukas vaihtavat aluetta, jos hallinto heikkenee.
Huono päätös vie alueelta ihmiset ja verotulot
Alue joutuu kuuntelemaan asukkaitaan, koska poistuminen on todellinen vaihtoehto.
Alue päättää verotuksesta, sääntelystä ja palveluista
Koulutus, terveydenhuolto ja paikalliset asiat kuuluvat alueelle, ei keskusvallalle.
Alue voi erota Liittokunnasta kansanäänestyksellä
Keskushallinto ei omista aluetta tai sen asukkaita.
Paitsi puolustuksessa alue päättää omista menoistaan ja säännöistään.
Enemmistön pelko: äänestääkö kansa oikeudet pois.
Sitova aloite ei voi kumota I artiklan elämää, vapautta, omaisuutta, sopimusta tai sanaa. Enemmistö päättää menoista yksi kerrallaan; oikeuksia se ei saa viedä.
- 01
Aloite etenee 0,2 % kannatuksella ilman tekijän nimeä
Järjestelmä varmentaa äänioikeuden, mutta aloitteen tekijän nimeä ei julkaista.
- 02
Riittävän tuen saanut aloite menee sitovaan äänestykseen 90 päivässä
Aikaraja estää puolueita hautaamasta päätöstä vaalikauden yli.
- 03
Aloite ei voi kumota I artiklan luovuttamattomia oikeuksia
Oikeussuoja rajaa enemmistön vallan pois elämästä, vapaudesta, omaisuudesta, sopimuksesta ja sanasta.
- 04
Äänestäjä näkee päätöksen vaikutuksen veroihin ennen äänestystä
Verot, menot ja ostovoima näkyvät ennen päätöstä.
- 05
Enemmistön päätös pannaan toimeen ilman puolueiden uudelleenkirjoitusta
Kabinetti ei neuvottele tulosta uusiksi.
Varmennetaan äänioikeus
Demo näyttää, miltä tunnistautuminen tuntuisi. Tunnistautumista ei tapahdu.
Moderni suora demokratia
DemoÄänestä
Säilytetäänkö puoluetuki vuoden 2026 budjetissa?
Mitä päätös muuttaa?
Määrärahasta 34 393 170 euroa osoitetaan puolueiden poliittiseen toimintaan, tiedotukseen ja viestintään. Lisäksi 172 830 euroa osoitetaan Ahvenanmaan poliittiseen toimintaan.
- Kyllä
- Vuoden 2026 talousarvioon jää 34,566 miljoonan euron puoluetuki.
- Ei
- Simulaatiossa tämä 34,566 miljoonan euron määräraha poistuu kokonaan.
- Saaja
- Eduskunnassa edustettuina olevat puolueet ja Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Puolesta ja vastaan
Julkinen rahoitus ylläpitää puolueiden valtakunnallista toimintaa ja viestintää ilman, että koko rahoitus on yksityisten rahoittajien varassa.
Puolueiden jäsenet ja kannattajat voivat rahoittaa toimintansa itse sen sijaan, että jokainen veronmaksaja velvoitetaan maksajaksi.
Tekijän nimeä ei julkaista
Järjestelmä varmentaa kansalaisuuden ja allekirjoituksen. Julkinen nimilista ei altista aloitteen tekijää työn menetykselle, painostukselle tai median ajojahdille.
Aloitteen teksti ei muutu matkalla
Kun 0,2 % kannatus täyttyy, sama teksti menee sitovaan äänestykseen 90 päivässä. Eduskunta ei hautaa eikä kirjoita aloitetta uusiksi.
Äänioikeus varmennetaan, ääni pysyy salassa
Biometrinen tunnistus varmistaa yhden äänioikeuden yhdelle ihmiselle. Salattu tapahtumaketju erottaa henkilöllisyyden äänestä ja tekee äänten määrän tarkistettavaksi.
Valtakirja päättyy heti kun luottamus päättyy
Äänestäjä päättää itse tai siirtää äänen asiantuntijalle. Siirron voi perua heti; valta ei lukitu edustajalle neljäksi vuodeksi.
Kirjoitettu lukko: 80 % muuttaa muuta, I artiklaa ei mikään prosentti.
Enemmistön tyrannia pysähtyy I artiklaan.
Kansa muuttaa perustuslakia 80 prosentin kannatuksella. I artiklan oikeuksia ei voi muuttaa millään enemmistöllä — ei 80 eikä 99 prosentilla.
- 1
Perustuslain muuttaminen vaatii 80 % kannatuksen kansanäänestyksessä.
- 2
I artiklan oikeuksia ei voi muuttaa millään enemmistöllä.
80 %
kansanäänestyksen muutoskynnys
Kansa muuttaa perustuslakia 80 prosentin kannatuksella. I artiklan oikeuksia ei voi muuttaa millään enemmistöllä.
Ensin hätäensiapu, sitten perustuslaki
Kriisipaketti jäädyttää menot heti. Liittokunnan perustuslaki poistaa vallan puolueilta pysyvästi.
Mekanismi sivulla Liittokunta; tämä sivu lukitsee saman rajan kirjoitettuun sääntöön.
Myyntivero rahoittaa Suomen sotilaallisen puolustuksen. Muita liittokuntatason veroja tai julkista velkaa ei sallita.
Puolustuskoordinaattorin kausi on kaksi vuotta. Uudelleenvalinta on kielletty.
Oikeus valvoo vain perustuslain I artiklan luovuttamattomia oikeuksia.
Tuomioistuin on erillinen puolustushallinnosta eikä saa luoda Liittokunnalle uusia tehtäviä.
I artikla suojaa elämän, vapauden, omaisuuden, sopimuksen ja sanan. Liittokunta ei saa luoda uusia tehtäviä.
Tahto syntyy omistajuudesta. Tämä sivu vastaa vain institutionaaliseen kehykseen.
Sveitsi on testannut kansanäänestyksiä ja alueellista itsehallintoa vuodesta 1848. Kun rationaalinen enemmistö päättää menoeristä yksi kerrallaan, vain aidosti yhteistä etua palvelevat menot selviävät. Se on matematiikkaa, ei politiikkaa.
Lähde: Sveitsin liittovaltion tilastovirasto, 03/2024Kansallinen valta avataan kansalle
Kynnyksen ylittävät kansalaisaloitteet viedään muuttamattomina sitovaan kansanäänestykseen. Nykyinen valtion budjetti puretaan menoerä kerrallaan äänestettäviksi päätöksiksi.
Päätösvalta siirtyy autonomisille alueille
Lopullisessa Liittokunnassa alueet päättävät omista budjeteistaan, veroistaan ja säännöistään. Kansalliselle tasolle ei jää yleistä budjettia tai yleistoimivaltaista parlamenttia.