Suomen Liittokunta

Koivistolainen parlamentarismi

Räikkä on sen mekanismi. Puolueet kasvattavat menoja, tukia ja hallintoa, koska jokainen uusi rahavirta luo puolustajia. Seuraava hallitus perii laskun mutta ei pura edellistä kerrosta.

38,6 → 57,7 %

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen

  1. 01

    Kriisi perustelee uuden menon

    Pandemia, finanssikriisi tai energiakriisi synnyttää viraston, tuen tai sääntelyn, joka esitellään väliaikaisena.

  2. 02

    Uusi meno luo oman puolustajaryhmän

    Työntekijät, tuensaajat, palveluntuottajat ja järjestöt alkavat saada tulonsa uudesta rahavirrasta.

  3. 03

    Edunsaajat estävät purkamisen

    Viraston tai tuen poistaminen maksaisi päättäjälle ääniä, virkoja ja eturyhmien tuen.

  4. 04

    Seuraava hallitus lisää kerroksen

    Vasemmisto lisää sääntelyä. Kokoomus lisää markkinakerroksen. Vanha meno jää molemmissa tapauksissa voimaan.

  5. 05

    Kansalainen maksaa pysyvän laskun

    Menot, verot, velka ja hallinto kasvavat. Duunarin ja yrittäjän liikkumavara pienenee.

Koivistolaisessa parlamentarismissa rationaalinen poliitikko on aina sosialisti: järjestelmä palkitsee valtion kasvattamisesta ja rankaisee sen pienentämisestä.

Tämän päivän meno muuttuu seuraavan sukupolven laskuksi

Hallitus lupaa tuen, viraston tai palvelun nyt. Saajat, työntekijät ja toimittajat puolustavat pysyvää rahavirtaa.

17,8 mrd €

Suomen valtion nettolainanotto vuonna 2025. Kun verot eivät kata eduskunnan hyväksymiä menoja, valtio siirtää erotuksen velaksi tulevien vuosien veronmaksajille.

Valtiokonttori · valtionvelka ja lainanotto

VALTIONVELKA— mrd

© 2026 Suomen Liittokunta. Kaikki oikeudet pidätetään.