EU on Neuvostoliitto 2.0
EU-komissio tekee lakialoitteet, mutta suomalainen ei valitse komissaareja suoralla vaalilla. Suomen eduskuntavaali ei kumoa EU-säädöksiä, jotka sitovat jopa noin 450 milj. ihmistä.
Suomen äänestäjä
Valitsee 15 Euroopan parlamentin 720 jäsenestä. Suomen vaali ei vaihda koko parlamenttia.
Jäsenmaiden hallitukset
Nimeävät komissaariehdokkaat ja päättävät EU:n neuvostossa Suomen hallituksen kautta.
EU-komissio ehdottaa yhteisiä lakeja
Valmistelee ja ehdottaa yhteistä lainsäädäntöä jopa noin 450 milj. ihmiselle.
EU-parlamentti ja neuvosto
Hyväksyvät yhteiset lait. Suomen eduskuntavaali ei voi kumota voimassa olevaa EU-asetusta.
Suomen äänioikeutetuista jätti EU-vaalit väliin vuonna 2024. Komissaarit ehdotetaan jäsenmaiden hallituksista ja hyväksytään yhtenä ryhmänä EU-parlamentissa. Suomen kansa ei voi valita tai erottaa komissiota suoralla äänellä.
Suomesta valittujen osuus Euroopan parlamentista on 2,1 % vaalikaudella 2024–2029.
Saksasta ja Ranskasta valitaan yhteensä 177 jäsentä eli 24,6 % parlamentista.
EU:n neuvoston tavallisin äänitapa vaatii vähintään 15 maata ja 65 % unionin väestöstä. Suomen hallitus ei voi hyväksyä, estää tai perua yhteistä lakia yksin.
Lähteet: EU-vaalien tulos 2024 · EU-parlamentin paikat · neuvoston määräenemmistö · komission nimitys
Teknologia ja energia
EU tukahduttaa innovaatiot ylisääntelyllä, rakentaa valtiollisia pilvihankkeita ja määrää energialinjan markkinoiden puolesta.
Digital Services Act
DSA on sensuuriväline, jolla EU pakottaa verkkoalustat valvomaan sisältöä ja unionin määrittelemiä järjestelmäriskejä.
Elpymispaketit ja takaukset
Elpymisväline sitoo Suomen maksamaan noin 7,2 mrd € avustusosuutta vuosina 2028–2058 ja takaamaan jäsenmaiden lainoja enimmillään noin 6,2 mrd € (VM, 31.12.2024).
Siirtolaissopimukset
EU:n kymmenestä säädöksestä koostuva maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus alkoi soveltua jäsenmaissa 12.6.2026. Se yhtenäistää menettelyt ja jakaa vastuuta jäsenmaiden kesken ilman Suomen sitovaa kansanäänestystä.
Kauppa ei vaadi yhteistä sensuurisääntelyä, velkavastuuta, energiapolitiikkaa tai siirtolaispolitiikkaa. Ne ovat poliittisen unionin valintoja.
Chat Control ja digitaalinen euro näyttävät keskitetyn päätöksen yhteisriskin
Ei yksi virasto hallitse kaikkea. Yksi yhteinen sääntö hallitsee monta maata.
Suomi
5,6 milj.
Yksi eduskunnan laki, vero tai rangaistus koskee koko maata.
EU
noin 450 milj.
Yhteinen sääntö voi iskeä koko unioniin. Suomen vaali ei pure sitä.
Kun EU säätää yhteisen lain, Suomen eduskunta ei enää päätä lain sisällöstä yksin.
Yksi EU-sääntö koskee kaikkia jäsenmaita, joihin säädös ulottuu.
Suomen eduskuntavaali ei vaihda EU:n komissiota, parlamenttia eikä koko neuvostoa.
Suomen hallitus ei voi yksin kumota voimassa olevaa EU-säädöstä.
Yhden EU-päätöksen vaikutusalue voi kasvaa 5,6 milj. ihmisestä noin 450 milj. ihmiseen.
Kansallinen keskitys kasaa vallan yhteen koneistoon. EU siirtää osan siitä vielä kauemmas ja laajentaa jokaisen yhteisen päätöksen aluetta.
Lähteet: VM julkaisuja 2025:59 — Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, Syksy 2025 (8.12.2025; luvut 31.12.2024) · EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus · komission aloiteoikeus
EU:n poliittinen unioni
- Yhteinen komissio valmistelee unionin lainsäädäntöä.
- Jäsenet jakavat velka-, sääntely- ja siirtolaisvastuita.
- Kauppa sidotaan yhteiseen poliittiseen päätösvaltaan.
- Suomi ei voi vaihtaa unionin johtoa suoralla kansallisella äänellä.
ETA tai kahdenväliset sopimukset
- ETA yhdistää Islannin, Liechtensteinin ja Norjan EU:n sisämarkkinaan ilman EU-jäsenyyttä.
- Kahdenväliset sopimukset erottavat kaupankäynnin yhteisestä budjetti- ja velkavastuusta.
- Suomi neuvottelee markkinoille pääsyn ennen poliittisen jäsenyyden päättymistä.
- Kansallinen enemmistö palauttaa Suomen budjetin, velkavastuun ja siirtolaispolitiikan omaan päätösvaltaan.
ETA:n kolme EFTA-maata ovat mukana EU:n sisämarkkinoilla ilman EU-jäsenyyttä
Islanti, Liechtenstein ja Norja kuuluvat EU:n sisämarkkinaan ilman EU-jäsenyyttä.
Britannia ja Kanada käyvät tavarakauppaa EU:n kanssa erillissopimuksilla
Erilliset sopimukset todistavat, ettei tavarakauppa vaadi EU-jäsenyyttä.
Ehdotettu FIXIT-ohjelma neuvottelisi Suomelle suorat Yhdysvaltain-sopimukset
Ehdotettu FIXIT-ohjelma neuvottelisi kauppa-, teknologia- ja puolustussopimukset suoraan Yhdysvaltojen kanssa.
EU-maat käyttivät puolustushankintoihin 75 mrd € kesäkuu 2022–kesäkuu 2023. Hankintojen arvosta 78 % meni EU:n ulkopuolelle; siitä lähes 80 % Yhdysvaltoihin.
NATO säilyy
NATO-jäsenyys säilyy. Suomen puolustus nojaa Natoon, omaan tuotantoon ja suoriin kumppanuuksiin.
Yhdysvallat on kriittinen
Noin 62 % EU-maiden puolustushankintojen arvosta meni Yhdysvaltoihin kesäkuu 2022–kesäkuu 2023. Ilmatorjunta, tiedustelu ja sotateknologia sitovat Euroopan Yhdysvaltoihin.
Lähteet: Euroopan komissio: puolustushankinnat · NATO: Suomi liittyi 4.4.2023
- 01
Kansa antaa sitovan mandaatin
EU-jäsenyys ja eron ehdot ratkaistaan sitovassa kansanäänestyksessä, ei puolueiden vaalilupauksena.
- 02
Perustuslaillinen lukko avataan
Nykyinen tie vaatii käytännössä 2/3 kahdella peräkkäisellä eduskuntakaudella. Kynnys tekee erosta lähes teoreettisen ilman kansan pakottavaa mandaattia.
- 03
Markkinoille pääsy jatkuu
Suomi neuvottelee ETA-jäsenyyden tai kahdenväliset kauppasopimukset ennen poliittisen jäsenyyden päättymistä.
- 04
Puolustus jatkuu erillisillä sopimuksilla
NATO-jäsenyys, suorat Yhdysvaltain sopimukset ja oma puolustusteollisuus eivät vaadi EU:n poliittista jäsenyyttä.
FIXIT purkaa EU-lukon
FIXIT palauttaa Suomen päätösvallan. Suomen Liittokunta purkaa myös kansallisen keskusvallan ja siirtää päätökset autonomisille alueille ja kansan sitoviin äänestyksiin.
Nykyinen tie vaatii käytännössä 2/3-lukon — ilman kansan pakottavaa mandaattia ero jää teoriaksi.
Kansan sitova mandaatti on FIXIT-ketjun ensimmäinen lenkki.