Puoluevalta
Puolue päättää omasta rahoituksestaan, omista ehdokkaistaan ja niiden sääntöjen sisällöstä, jotka rajaavat sen omaa valtaa. Seitsemän vaatimusta poistaa sen aseman tavallisella lailla.
Jokainen vaatimus on säädettävissä tavallisella lailla ilman perustuslain muutosta.
Puolueet lakkautetaan
Ehdokkaat valitaan henkilöinä ilman puoluekoneistoa.
Puoluetuki lopetetaan
Vuoden 2025 talousarvion 34,566 miljoonan euron puoluetuki poistetaan.
Yksi neljän vuoden kausi
Kansanedustaja voi toimia tehtävässä vain yhden kauden elämänsä aikana.
Suljetut työryhmät lakkautetaan
Puolueiden väliset ratkaisut tuodaan avoimeen päätöksentekoon.
Hallintoneuvostopaikat kielletään
Poliitikko ei valvo julkisia yhtiöitä, joiden rahoituksesta hän päättää.
Sivuroolit kielletään kauden ajaksi
Kansanedustaja ei toimi samaan aikaan säätiön, yhdistyksen tai yrityksen johdossa.
Kahdeksan vuoden karenssi
Kauden jälkeen poliitikko ei siirry julkiseen virkaan kahden eduskuntakauden aikana.
Kohdat 5, 6 ja 7 koskevat samaa rakennetta: kansanedustaja äänestää julkisen yhtiön tai rahaston rahasta ja istuu sen hallintoneuvostossa. Palkkio maksetaan kokoukselta.
Sitra ja Yle ovat saman rakenteen näytteet.
Lähteet: Valtion talousarvio 2025: puoluetuki 34,566 milj. €
Nämä seitsemän vaatimusta ovat minimireformi, eivät päätepiste. Ne poistavat puolueen oman edun päätöksenteosta, mutta jättävät päätösvallan yhä keskukseen. Kansa saa paremmat edustajat, ei päätösvaltaa.
Vahinkoa rajaava korjaus ei ole sama asia kuin vapaa järjestelmä. Päätepiste on Suomen Liittokunta, jossa valta hajautetaan autonomisille alueille ja sitovat kansanäänestykset ratkaisevat.
Sama vertailu kolmella tasolla.