Suomalaisen ei pidä sijoittaa euroakaan Suomeen
Työ, eläke, vanhusturva, sairaanhoito, koulu, koti ja maa ovat jo saman valtion, talouden ja lakien varassa. Suomi-sijoitus lisää samaa poliittista riskiä hajauttamatta mitään.
Suomalaisen elämä on jo sidottu Suomeen
Uusi Suomi-sijoitus kasvattaa suomalaisen jo keskittynyttä Suomi-riskiä.
Tässä hajautusvertailussa suomalaisen uuden sijoituspääoman suositus Suomeen on 0 €.
Hajautuksen tarkoitus on estää yhtä päätöstä tai kriisiä osumasta koko varallisuuteen. Suomalaisen toimeentulo ja omaisuus ovat jo laajasti Suomen varassa. Suomeen sijoitettu euro kasaa niiden päälle saman valtion, talouden, verotuksen ja oikeusjärjestelmän riskin.
Kun Suomi-riskiä on jo pakko kantaa työssä, eläkkeessä, palveluissa ja kiinteässä omaisuudessa, vapaa pääoma kuuluu muualle.
18
Suomen BKT-vertailun tilastovuodet 2008–2025
−3,0 %
Suomen reaalisen BKT:n muutos asukasta kohti 2008–2025
−1 400 €
Suomen vuoden 2025 BKT asukasta kohti verrattuna vuoteen 2008
Vuonna 2025 Suomessa tuotettiin asukasta kohti noin 1 400 euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Koivistolaisen parlamentarismin oma tulos ei palauttanut elintasoa edes lähtötasolle.
Lähteet: Tilastokeskus: reaalinen BKT asukasta kohti 2008 ja 2025
Julkiset menot, verot, velka ja tuet kasvavat samalla kun yksityiselle jäävä osuus pienenee.
Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen
- 01
Kriisi perustelee uuden menon
Pandemia, finanssikriisi tai energiakriisi synnyttää viraston, tuen tai sääntelyn, joka esitellään väliaikaisena.
- 02
Uusi meno luo oman puolustajaryhmän
Työntekijät, tuensaajat, palveluntuottajat ja järjestöt alkavat saada tulonsa uudesta rahavirrasta.
- 03
Edunsaajat estävät purkamisen
Viraston tai tuen poistaminen maksaisi päättäjälle ääniä, virkoja ja eturyhmien tuen.
- 04
Seuraava hallitus lisää kerroksen
Vasemmisto lisää sääntelyä. Kokoomus lisää markkinakerroksen. Vanha meno jää molemmissa tapauksissa voimaan.
- 05
Kansalainen maksaa pysyvän laskun
Menot, verot, velka ja hallinto kasvavat. Duunarin ja yrittäjän liikkumavara pienenee.
Koivistolaisessa parlamentarismissa rationaalinen poliitikko on aina sosialisti: järjestelmä palkitsee valtion kasvattamisesta ja rankaisee sen pienentämisestä.
Tämän päivän meno muuttuu seuraavan sukupolven laskuksi
Hallitus lupaa tuen, viraston tai palvelun nyt. Saajat, työntekijät ja toimittajat puolustavat pysyvää rahavirtaa.
17,8 mrd €
Suomen valtion nettolainanotto vuonna 2025. Kun verot eivät kata eduskunnan hyväksymiä menoja, valtio siirtää erotuksen velaksi tulevien vuosien veronmaksajille.
Valtiokonttori · valtionvelka ja lainanottoSama rakenne loi 1990-luvun pankkituen ja velan; luvut ja lähteet ovat Diagnoosissa.
Ennen 1982
Kekkosen kaudella rakennettu Neuvostokauppa oli valmiina
Koivistolainen parlamentarismi peri idänkaupan tuotannon, sopimukset ja yrityssuhteet.
1982
Mauno Koivisto tuli presidentiksi
Koivistolainen parlamentarismi ei luonut kasvua: se peri Kekkosen idänkaupan valmiin tuotannon.
1991
Neuvostokauppa romahti ja luottobuumi purkautui
Suomen tuotanto supistui noin seitsemän prosenttia vuonna 1991. Pankki- ja valuuttapolitiikan tappiot tulivat näkyviin.
1998–2007
Nokia tuotti noin neljänneksen Suomen talouskasvusta
Yhden yrityksen poikkeuksellinen menestys peitti poliittisen järjestelmän oman tuloksen.
2008–2025
Peite katosi ja kasvu asukasta kohti pysähtyi
Reaalinen BKT asukasta kohti jäi vuonna 2025 vuoden 2008 tason alle.
Koivistolainen parlamentarismi sai kunnian noususta, jonka moottorit se peri tai jota se ei luonut. Kun moottorit katosivat, jäljelle jäi 18 tilastovuotta ilman kasvua asukasta kohti.
Koivistolainen parlamentarismi hajottaa vastuun.
Lähteet: Suomen Pankki: talous- ja pankkikriisin taustaETLA: Nokia tuotti neljänneksen kasvusta 1998–2007
55 mrd mk
Pankkikriisiin käytetty julkinen pääoma 1990-luvulla
11 %
Pankkikriisiin käytetty julkinen pääoma suhteessa Suomen BKT:hen
1993
Eduskunta takasi pankkien kaikkien sitoumusten täyttämisen
- 01
1983–1990: luotonannon ja valuuttalainojen rajoituksia purettiin
Luoton määrä kasvoi nopeasti. Pankit kilpailivat markkinaosuuksista ja vähättelivät luottoriskiä.
- 02
Vahvan markan politiikka teki valuuttalainoista näennäisen halpoja
Kun markkaa puolustettiin korkeilla koroilla ja sen arvo lopulta laski, velkojen hoito kallistui samalla kun vakuuksien hinnat romahtivat.
- 03
Valtio suojasi pankkijärjestelmän
Suomen Pankki otti SKOP:n haltuun. Pankeille käytettiin 55 miljardia markkaa pääomaa, ja eduskunta takasi vuonna 1993 pankkien kaikkien sitoumusten täyttämisen.
- 04
Yrittäjä ja takaaja jäivät vastaamaan koko velasta
Pankkijärjestelmä ja sen velkojat saivat julkisen turvaverkon. Velallinen menetti yrityksen, vakuudet ja omaisuuden ilman vastaavaa suojaa.
3.4.1992
KKO:1992:50
Korkein oikeus päätti, ettei pankki saanut nostaa asuntolainan korkoa yksipuolisesti epäselvän sopimusehdon perusteella.
6.5.1992
Presidentinlinna
Koivisto kutsui Presidentinlinnaan vajaat 30 tuomaria, oikeusoppinutta ja virkamiestä ja nosti pankkikriisin ja korkoratkaisut suljetussa keskustelussa.
Kun valtionpäämies kutsuu ylimmät tuomarit keskustelemaan pankille tappiollisesta ennakkopäätöksestä keskellä pankkikriisiä, velallisen sopimus ei ole erillään poliittisesta vallasta.
Koivistolainen ratkaisu: valtio suojasi pankit julkisella pääomalla
- Pankit saivat julkista pääomaa.
- Eduskunta takasi pankkien kaikki sitoumukset.
- Velallisen laina ja takaukset jäivät voimaan.
- Veronmaksaja rahoitti pankkien tappioita.
Markkinoiden ratkaisu: maksukyvytön pankki menettää toimintansa ilman veronmaksajan pääomitusta
- Maksukyvytön pankki menettää toimintansa.
- Omistajat menettävät pääomansa ja velkojat kantavat tappion.
- Lainakanta myydään; velallinen neuvottelee ilman valtion takaamaa pankkia.
- Veronmaksajaa ei pakoteta pääomittamaan pankkia.
Poliittinen valinta suojasi pankit ja siirsi laskun veronmaksajille sekä yksityisille velallisille.
Lähteet: Suomen Pankki: 55 mrd mk ja 11 % BKT:sta pankkikriisiinFinlex: KKO:1992:50Yle: Koiviston 6.5.1992 oikeuspoliittinen tilaisuus
Puoluekabinetti päättää, mutta veronmaksaja ja yksityinen ihminen vastaavat seurauksista.
55 mrd mk · 11 % BKT:sta · KKO:1992:50
Suomen kysyntä ja eduskunta sitovat työn Suomeen
Eduskunta muuttaa verotusta ja työn ehtoja. Työn määrä riippuu Suomen kysynnästä.
Eduskunta voi muuttaa eläkeikää ja karttumaa
Maksettu työeläkemaksu ei ole maksajan omaisuutta.
Vanhusturvan taso riippuu laista ja julkisesta rahoituksesta
Etuuksien ehdot ja hoivapaikkojen määrä seuraavat samaa päätösvaltaa.
Eduskunta säätää sairaanhoidon velvoitteet ja rahoituksen
Hyvinvointialue päättää palveluverkosta annetun rahan rajoissa.
Laki ja kunta määräävät koulun ehdot
Valtion rahoitus ja kunnan päätökset määräävät opetuksen ja kouluverkon.
Suomen työmarkkina ja verotus vaikuttavat kodin arvoon
Korot, rakentaminen ja paikallinen kysyntä sitovat saman riskin.
Suomen laki päättää maan verotuksesta ja kaavoituksesta
Viranomaiset päättävät käyttörajoista ja lunastamisesta.
Yksi eduskunnan päätös tai Suomen kriisi voi heikentää useaa elämän osaa samalla kertaa. Suomi-sijoitus lisää samaan iskuun vielä sijoitusvarallisuuden.
Lähteet: Suomen perustuslaki: omaisuus, turva ja verotPerusopetuslakiHyvinvointialueiden valtionrahoitusAlueidenkäyttölaki
Haittaverot ajavat omaisuuden pois Suomesta. Fiksu omistaja on jo myynyt Suomen omaisuuden pois.
Orkla siirtää Pandan suklaan Vaajakoskelta Kalevin tehtaalle Viroon. Suklaata on valmistettu Vaajakoskella vuodesta 1929. Tuotanto ajetaan alas vuosina 2027–2030.
Työ, eläke, koti ja maa ovat jo Suomen päätösvallan alla. Jäljellä oleva omistus kasvattaa samaa Suomi-riskiä.
Lähteet: @alex_gunsberg 2090420996763254900Ilta-Sanomat: Pandan suklaa siirtyy Viroon
- 01
Suomalaisen toimeentulo on jo sidottu Suomeen
Työ, eläke, vanhusturva, sairaanhoito, koulu, koti ja maa riippuvat Suomen taloudesta tai poliittisista päätöksistä.
- 02
Koivistolainen parlamentarismi voi muuttaa sääntöjä kesken kriisin
1990-luvulla valtio suojasi pankit, takasi niiden sitoumukset ja jätti yksityiset velalliset perinnän kohteiksi.
- 03
Järjestelmä ei ole tuottanut kasvua riskin vastineeksi
Reaalinen BKT asukasta kohti oli vuonna 2025 alempana kuin vuonna 2008. Aiemmin YYA-kauppa ja Nokia peittivät oman tuloksen.
- 04
Suomi-sijoitus altistuu samoille päätöksille ja samalle kriisille
Kotimainen sijoitus voi menettää arvoa samalla kun palkka, palvelut, eläkeoikeus ja kodin arvo heikkenevät.
- 05
Vapaa sijoituseuro kuuluu Suomen ulkopuolelle
Uusi euro hajauttaa vasta, kun sen tuotto ja omistusoikeus eivät riipu samasta maasta kuin suomalaisen muu elämä.
Tässä hajautusvertailussa suomalaisen uuden sijoituspääoman suositus Suomeen on 0 €.
Sijoita uusi euro yrityksiin ja omaisuuteen, joiden tulot ja omistusoikeus syntyvät Suomen ulkopuolella.