Sosialismi
Suomen sovellettu sosialismi. Vuonna 1982 valta siirtyi puolueiden hallitsemaan eduskuntaan. Äänestäjä vaihtaa paikkajakoa; kabinetti, virkakoneisto ja puoluekuri päättävät. Tappio jää kansalle, päättäjä jatkaa. 44 vuotta myöhemmin sama päätösketju on yhä pystyssä.
Virhe selitetään yhteiseksi päätökseksi. Henkilökohtainen seuraus jää murto-osaan vahingosta.
Kolme tapausta, joissa päätös ja tappio erkanivat
Uniper, Olkiluoto 3 ja Länsimetro ovat sama mekanismi: päätös tehtiin rajatussa ketjussa, tappio jäi yhtiölle, omistajille tai veronmaksajalle, ja henkilökohtainen seuraus jäi murto-osaan vahingosta.
- 01Uniper
Osakkeisiin sijoitettu ≈ 7,2 mrd €Tappio ennen veroja ≈ 6 mrd €
Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle. Päätösketjun henkilöt eivät korvanneet.
- 02Olkiluoto 3
Alkuarvio 3 mrd €Lopputulos 12+ mrd €
Olkiluoto 3 valmistui yli 17 vuotta myöhässä. Ylitys jäi hankkeen ja sähkön maksajien kannettavaksi; vastaavaa henkilökohtaista vastuuta päätösketjulle ei seurannut.
- 03Länsimetro
Hyväksytyt arviot yhteensä 1,515 mrd €Loppukustannus + ennuste 2,213–2,221 mrd €
Noin 700 milj. €:n eli 46 %:n ylitys jäi veronmaksajien kannettavaksi; vastaava henkilökohtainen vastuu ei siirtynyt päätösketjulle.
Fortumin Uniper-sijoituksen tappio ennen veroja
Kun päätösvalta, toimeenpano ja omistajavalvonta ovat eri käsissä ja henkilökohtainen seuraus jää murto-osaan vahingosta, ryhmäpäätös suojaa päätöksentekijää tappion mittakaavalta.
Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle.
Uniper ei ollut nimetön “yhteinen päätös”. Yhtiöoikeudellinen päätösvalta, johdon toimeenpano ja valtion omistajaohjaus kuuluivat eri toimijoille. Lähes kuuden miljardin euron tappio ei kuitenkaan siirtynyt päätöksentekijöiden henkilökohtaisesti maksettavaksi.
Tappio syntyi Uniper-osakkeet omistaneessa Fortum-yhtiössä ja heikensi emoyhtiön omaa pääomaa. Sen kantoivat Fortum ja sen osakkeenomistajat, joista Suomen valtio oli enemmistöomistaja.
Lähde: Fortum: Uniper-sijoituksen tappion laskelma ↗Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Fortumin ilmoittama laskelma
- Osakkeisiin sijoitettu
- ≈ 7,2 mrd €
- Saadut osingot
- − ≈ 0,9 mrd €
- Myyntihinta
- − 0,5 mrd €
Päätös → toimeenpano → omistajavalvonta
- 01
Fortumin hallitus
Toimivalta: Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja organisaatiosta sekä ohjaa toimitusjohtajaa.
Teko tai valvonta: Hallitus päätti vuonna 2017, että Fortum hankkii Uniperin osakkeita ja nousee yhtiön suureksi omistajaksi.
Seuraus: Fortumin liiketoiminta laajeni fossiilienergiaan ja hyödykekauppaan Keski-Euroopassa, ja Venäjä-riski kasvoi.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Lähde: Fortum: hallituksen ja toimitusjohtajan toimivalta ↗ - 02
Lundmarkin ja Rauramon johto
Toimivalta: Toimitusjohtaja johti liiketoimintaa hallituksen ohjeiden mukaan; johtoryhmä valmisteli ja toimeenpani hallituksen hyväksymää strategiaa ja yrityskauppoja.
Teko tai valvonta: Pekka Lundmarkin johto vei ostotarjouksen läpi. Fortum kuvasi Markus Rauramon olleen Lundmarkin rinnalla keskeisessä roolissa Uniper-investoinnin edistämisessä.
Seuraus: Fortumista tuli ensin Uniperin suurin ja myöhemmin enemmistöomistaja. Rauramo nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi 2020.
Lähde: Fortum: johtoryhmän vastuu strategian ja yrityskauppojen toimeenpanosta ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗ - 03
Suomen valtio omistajana
Toimivalta: Valtio omisti vuonna 2017 Fortumista 50,8 %. Se saattoi enemmistöllään ratkaista tavalliset yhtiökokouspäätökset, kuten hallituksen valinnan, palkkiot ja vastuuvapauden. Valtion omistajaohjauksen ylijohtaja osallistui hallitusehdotuksen valmistelleeseen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan.
Teko tai valvonta: Yhtiökokous valitsi 4.4.2017 hallituksen, joka myöhemmin päätti Uniper-hankinnasta. Julkiset lähteet osoittavat valtion hallitusvalinta- ja yhtiökokousvallan, eivät sitä, että valtio olisi päättänyt tai ohjannut Uniper-kauppaa. Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluivat Fortumin hallitukselle ja johdolle.
Seuraus: Valtion enemmistöomistus altistui Fortumin tappiolle, ja omistajalle jäi yhtiökokouksen jälkikäteinen vastuuvalta. Kriisissä Solidium järjesti 2,35 mrd €:n siltarahoituslimiitin, josta nostettu 350 milj. € maksettiin takaisin ja koko limiitti peruttiin maaliskuussa 2023. Lähes 6 mrd € ei kirjautunut suoraksi valtion budjettimenoksi, mutta valtion omistaman omaisuuden tappio oli veronmaksajan tappio.
Lähde: Finlex: valtion omistajaohjauslaki ↗Lähde: Fortum: hallinnointi ja nimitystoimikunta 2017 ↗Lähde: Fortum: yhtiökokouksen hallitusvalinta 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: valtion Fortum-omistus 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: omistajan ja yhtiön päätösvallan raja ↗Lähde: Fortum: valtion siltarahoituksen takaisinmaksu ↗
Kriisin laukaisi Venäjän hyökkäys ja kaasutoimitusten katkeaminen
Vuoden 2022 energiakriisi romahdutti Uniperin aseman. Se ei muuta aiempaa päätösketjua: Fortumin hallitus oli vuonna 2017 päättänyt kasvattaa yhtiön fossiilienergian, hyödykekaupan ja Venäjän riskiä Uniper-yrityskaupalla.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Mitä päätöksentekijöille todella seurasi?
Työsuhde
Pekka Lundmark lähti Fortumista vapaaehtoisesti toisen yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2020. Hallitus kiitti hänen työtään ja nosti Uniper-sijoituksen esimerkiksi toteutetusta strategiasta. Markus Rauramo nimitettiin seuraajaksi.
Lundmarkin lähtö ei ollut Uniper-tappiosta seurannut erottaminen; Uniperia edistänyt Rauramo nousi toimitusjohtajaksi.
Lähde: Fortum: Pekka Lundmarkin lähtö 2020 ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗Palkkiot
Solidiumin siltarahoituksen ehdot estivät johdolta vuosina 2022–2023 kertyneiden STI- ja LTI-kannustimien maksun ja palkankorotukset. Rauramon 423 000 €:n vuoden 2022 STI jäi maksamatta, ja hän luopui myöhemmin vuosien 2020–2022 ja 2021–2023 LTI-palkkioista.
Palkkioseuraamus oli todellinen, mutta se ei ollut lähes 6 mrd €:n tappion henkilökohtainen korvaus.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Takaisinperintä
Fortumin palkitsemisraportin mukaan toimitusjohtajan malus- ja clawback-ehtoja ei käytetty vuonna 2022.
Maksamatta jääneet ja vapaaehtoisesti luovutetut kannustimet eivät olleet jo maksetun palkkion takaisinperintää.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Yhtiöoikeudellinen vastuu
Vuoden 2023 yhtiökokous myönsi vuonna 2022 palvelleille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Samalla yhtiökokous hylkäsi vuoden 2022 palkitsemisraportin, mutta päätös oli neuvoa-antava.
Yhtiökokouksen kirjattu seuraus oli palkitsemisraportin neuvoa-antava hylkäys, ei henkilökohtainen vahingonkorvaus.
Lähde: Fortum: vuoden 2023 yhtiökokouksen päätökset ↗Lopputulos: yhtiö ja sen omistajat kantoivat lähes 6 mrd €:n tappion. Palkkioita jäi maksamatta ja niistä luovuttiin, mutta clawbackia ei käytetty eikä tappio siirtynyt päätösketjun henkilöiden korvattavaksi.
1990-luvun lamassa Suomen BKT putosi 13 prosenttia ja työttömyys nousi 18 prosenttiin
Suomen BKT putosi 1990-luvun lamassa
Työttömyys nousi 18 prosenttiin 1990-luvun lamassa
Hidas byrokratiakoneisto johti kriisiä, ja Suomi toipui Ruotsia ja Tanskaa hitaammin. Menojen ja tukien räikkä on koivistolaisen parlamentarismin mekanismi.
Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen
- 01
Kriisi perustelee uuden menon
Pandemia, finanssikriisi tai energiakriisi synnyttää viraston, tuen tai sääntelyn, joka esitellään väliaikaisena.
- 02
Uusi meno luo oman puolustajaryhmän
Työntekijät, tuensaajat, palveluntuottajat ja järjestöt alkavat saada tulonsa uudesta rahavirrasta.
- 03
Edunsaajat estävät purkamisen
Viraston tai tuen poistaminen maksaisi päättäjälle ääniä, virkoja ja eturyhmien tuen.
- 04
Seuraava hallitus lisää kerroksen
Vasemmisto lisää sääntelyä. Kokoomus lisää markkinakerroksen. Vanha meno jää molemmissa tapauksissa voimaan.
- 05
Kansalainen maksaa pysyvän laskun
Menot, verot, velka ja hallinto kasvavat. Duunarin ja yrittäjän liikkumavara pienenee.
Koivistolaisessa parlamentarismissa rationaalinen poliitikko on aina sosialisti: järjestelmä palkitsee valtion kasvattamisesta ja rankaisee sen pienentämisestä.
Tämän päivän meno muuttuu seuraavan sukupolven laskuksi
Hallitus lupaa tuen, viraston tai palvelun nyt. Saajat, työntekijät ja toimittajat puolustavat pysyvää rahavirtaa.
17,8 mrd €
Suomen valtion nettolainanotto vuonna 2025. Kun verot eivät kata eduskunnan hyväksymiä menoja, valtio siirtää erotuksen velaksi tulevien vuosien veronmaksajille.
Valtiokonttori · valtionvelka ja lainanottoSama rakenne loi 1990-luvun pankkituen ja velan; luvut ja lähteet ovat Diagnoosissa.
puolueiden kannoista sovitaan ennen eduskunnan täysistuntoa
- 01
Äänestäjä valitsee edustajat neljän vuoden välein
Ääni vaihtaa paikkajakoa, ei päätösvallan reittiä.
- 02
Puolueet sopivat 80–90 % kannoista ennen täysistuntoa
Puoluekuri sitoo edustajan. Kabinetti sopii linjan neuvotteluissa ennen äänestystä.
- 03
Hallitusohjelma lukitsee vaalikauden linjan
Ohjelma rajaa, mitä ministeriöt ja eduskunta käsittelevät.
- 04
Ministeriöt valmistelevat ja suodattavat päätökset
Virkakoneisto jatkaa hallitusten vaihtuessa.
- 05
Eduskunta vahvistaa linjan puoluekurin mukaan
Täysistunto sinetöi kabinetin päätöksen.
- 06
Tappio jää kansalle, päättäjä jatkaa
Epäonnistuminen ei poista samaa päätösketjua.
Täysistunto vahvistaa linjan. Epäonnistumisen jälkeen kustannus jää kansalle, mutta sama päätösketju jatkaa.
Sosialismi
Puolueoligarkia tuottaa demokratian illuusion: kokoonpano vaihtuu, mutta vallan reitti pysyy samana.
Kun päätökset sovitaan puolueiden neuvotteluissa ja valmistellaan pysyvässä virkakoneistossa, vastuu hajoaa. Järjestelmä kykenee vaihtamaan hallituksen muuttamatta itseään.
Hallitusohjelma, puoluekuri ja ministeriövalmistelu rajaavat päätökset ennen eduskunnan täysistuntoa. Kansalaisesta tulee katsoja, kun täysistunto vain vahvistaa kabinetin linjan.
Kirjoitettu rikoslaki on sama. Soveltaminen pysähtyy suojattuun ryhmään.
Koiviston noustua presidentiksi valtaa siirrettiin presidentiltä eduskunnalle. Siirto teki puolueista päätösketjun omistajan.
Parlamentarismi myytiin hajautettuna kansanvaltana, mutta se keskitti päätösvallan puolueiden hallitusneuvotteluihin.
Vallansiirto lukittiin 5/6-enemmistöllä
tavoite tehdä omistuksesta «täysin sisällyksetön käsite»
Haitta on konkreettinen: omistaja jäi nimelliseksi, kun vero, palkkaehdot, valtion ohjaus ja poliittinen jako leikkasivat omistajan nettotuottoa ja päätösvaltaa.
Koivisto säilytti nimellisen yksityisomistuksen ja tyhjensi sen sisällön: verotus, kolmikanta, valtion omistus ja ohjaus sekä pääoman poliittinen kohdentaminen siirsivät päätösvallan pois omistajalta.
Parlamentaarinen bernsteiniläinen sosialismi kulki byrokraattisen ja kolmikantaisen koneiston kautta. Vaalit antoivat muodollisen kehyksen. Kestävä määräysvalta palkoista, veroista, pääomasta ja jaosta jäi puolueille, ministeriöille, ammattiliitoille, työnantajajärjestöille ja valtion instituutioille.
- 01
Uskomus ja tavoite tyhjentävät omistuksen
Omistus tyhjennetään; investointi ohjataan; työvoima ja pääoma poliittiseen piiriin.
- 02
Politiikkainstrumentti on vero, devalvaatio ja tulopolitiikka
Verokorotukset, devalvaatio ja vientimaksu, valtionyhtiöt, tulopolitiikka, pankkipaine.
- 03
Kestävä instituutio on kolmikanta ja valtion ohjaus
Kolmikanta, korkea verotus, valtion omistajaohjaus, puolue–hallinto–etujärjestö.
- 04
Vero- ja palkkakiila pienentää omistajan nettotuottoa
Omistajan nettotuotto pienenee, eivätkä hinnat enää yksin ohjaa tuotantoa.
- 05
Seuraus on investoinnin ja T&K:n kynnyksen nousu
Investoinnin, T&K:n, innovaation ja markkinoille tulon kynnys nousee.
Ennen ministerin, pääministerin ja presidentin valtaa Koivisto kirjoitti ohjelman, jossa omistus tyhjennetään ja investointi ohjataan.
Suunnitelmatalous turvallisuuden nimissä
Kirjoittajana Koivisto hylkäsi «vanhan rappeutuneen järjestelmän» ja ajoi sosialismia sekä suunnitelmataloutta vastauksena suhdannevaihteluihin.
Itsehallintososialismi muutti yrityksen sisäistä valtaa
Cole-vaikutteinen ohjelma muutti yrityksen sisäistä valtaa. Pelkkä valtion omistuksen laajennus oli hänelle valtiokapitalismia — ei vapautta.
Omistus tyhjennetään
Tavoite: tehdä tuotantovälineiden omistuksesta «täysin sisällyksetön käsite» lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Omistaja jää paperille; määräysvalta siirtyy.
Investointien ohjaus siirtää pääoman poliittiseen piiriin
Neljän kohdan ohjelma: täystyöllisyys, korkea säästäminen, investointien ohjaus tuottavimmille aloille, koulutuksen nosto. Yksityinen pääoma poliittiseen ohjaukseen.
Koivisto kutsui itseään bernsteinilaiseksi sosialistiksi
Ylen elävä arkisto kertoo Koiviston kuvanneen itseään bernsteinlaiseksi sosialistiksi. Yle yhdistää kuvauksen vuoden 1982 vaalitenttiin.
Neuvostoliitto oli hänelle valtiokapitalismia
Koivisto ei ylistänyt Neuvostoliittoa aidoksi sosialismiksi. Hän kuvasi sen valtiokapitalismiksi ja teki antikommunistista järjestötyötä.
Hylkäys ei ollut yksityisen vapauden puolustus
Samaan aikaan hän ajoi omistuksen tyhjentämistä, investointien ohjausta, verotusta, valtionyhtiöitä ja kolmikantaa. Kommunismin torjunta ei tee talouspolitiikasta vapaata.
Valtiovarainministerinä, pääministerinä ja Suomen Pankin piirissä Koivisto osallistui verotukseen, devalvaatiopakettiin ja tulopolitiikan vakiinnuttamiseen.
- 011966
Verokorotukset nostivat auto- ja polttoaineveroja
Valtiovarainministerinä ajoi auto- ja polttoaineverojen korotuksia hallitusyhteistyössä ja tuki valtionyhtiöiden laajentamista.
- 0212.10.1967
Operaatio Esteri devalvoi markan
Keskeinen rooli devalvaatiopaketin suunnittelussa yhdessä Suomen Pankin kanssa. Ulkomaanvaluuttojen arvo nousi reilun 30 %. Pakettiin kuului vientimaksulaki 444/1967.
- 0327.3.1968
Liinamaa I sitoi tulopolitiikan
Valtio ja työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat tulopoliittisen sopimuksen. Indeksisidonnaisuutta purettiin. Koivisto painosti ja mahdollisti järjestelyä PM/SP-asemasta.
- 04Syksy 1969
Liinamaa II jatkoi tulopolitiikkaa
Kolmikantainen järjestely jatkui. Tulopolitiikasta tuli kestävä tapa asettaa palkat ja sosiaalikulut poliittisesti.
Koiviston rooli Esterissä ja Liinamaa I:ssä
Esteri oli hallituksen ja Suomen Pankin yhteinen päätös. Koivisto osallistui sen suunnitteluun valtiovarainministerinä. Liinamaa I:n allekirjoittivat valtio ja työmarkkinaosapuolet; Koivisto painosti ja mahdollisti järjestelyä.
Kun instrumentit oli lukittu, korkein virka ei purkanut niitä. Kolmikanta, korkea verotus ja poliittinen ohjaus jatkuivat.
Presidentti ei purkanut kolmikantaa
Korkeimmassa virassa Koivisto ei purkanut tulopolitiikan ja kolmikannan järjestelmää. Presidenttikausi jätti mallin voimaan. Koivisto ei silti rakentanut jokaista tupo-sopimusta yksin.
EU asettui kotimaisen mallin päälle
Presidentti tuki EY/EU-jäsenyyshakemuksen suuntaa vuonna 1992. EU-säännöt asettuivat kotimaisen vero- ja tulopolitiikan päälle. Vuoden 1995 jälkeen kokonaisverotus pysyi korkeana — unioni ei korvannut kotimaista määräysvaltaa.
Kriisivuosina valtio rakensi pankkien tukirakenteen. Instrumentit ja summat ovat dokumentoituja. Henkilökohtaisia mikromääräyksiä ei ole dokumentoitu.
Valtio sijoitti pankkeihin 7 912 miljoonaa markkaa luottolaman torjuntaan (VN selonteko 16.11.1999).
Valtion vakuusrahasto: tuki pankeille, ei yksityisvelan anteeksianto
HE 32/1992 ja laki 379/1992 perustivat valtion vakuusrahaston talletuspankkien ja tallettajien turvaksi. Instrumentteina tukilaina, takaus, osakemerkintä ja muu rahoitustuki. Lainanoton yläraja 20 000 miljoonaa markkaa; lainanotosta päättää valtioneuvosto.
7 912 miljoonaa markkaa on pääomasijoitusten summa, erillinen 379/1992 tukilainakatosta. Luvut eivät ole todiste presidentin henkilökohtaisista mikromääräyksistä.
Kiila leikkaa nettotuottoa; luvut kuvaavat taloutta, eivät Koiviston henkilökohtaista vaikutusta
Kun verot ja pakolliset maksut vievät suuremman osan yksityisestä tuotosta, investoinnin ja riskinoton nettotuotto pienenee. Kokonaisverotus kuvaa julkisen vallan keräämää osuutta; palkkakiila yhden palkansaajatyypin rasitusta. Investointi- ja T&K-luvut kuvaavat koko taloutta.
Suomen kokonaisverotus nousi vuosina 1975–2000
OECD: Suomen kokonaisverotus sosiaaliturvamaksuineen nousi noin 36,5 prosentista bruttokansantuotteesta vuonna 1975 noin 45 prosenttiin vuosina 1990–2000. Vuoden 1975 luku ja myöhempi jakso ovat eri OECD-aikasarjoista.
Palkkakiila osui yksin asuvaan lapsettomaan keskipalkkaiseen
OECD:n mukaan yksin asuvan, lapsettoman keskipalkkaisen palkansaajan keskimääräinen vero- ja maksurasite oli 47,52 % työvoimakustannuksista vuonna 2000 ja 43,55 % vuonna 2023. Lisäansiosta peritty marginaalinen vero- ja maksurasite pysyi noin 55 prosentissa tai sen yläpuolella.
Koko talouden investoinnit putosivat vuosina 1990–93
Maailmanpankki: koko talouden kiinteät investoinnit putosivat 29,7 prosentista bruttokansantuotteesta vuonna 1990 arvoon 19,2 prosenttia vuonna 1993. Luku ei erittele yksityisiä investointeja.
Kaikki T&K-menot ja yritysten T&K-menot vuonna 2000
OECD:n mukaan kaikki tutkimus- ja kehitysmenot olivat 3,24 % ja yritysten T&K-menot 2,30 % bruttokansantuotteesta vuonna 2000. Luvut eivät erittele yksittäisiä yrityksiä.
Kiila leikkaa yksityisen nettotuoton
Kun verot, pakolliset maksut ja kolmikantaiset palkkaehdot leikkaavat yksityistä nettotuottoa, investoinnin, T&K:n ja markkinoille tulon kynnys nousee. Vaikutuksen suunta on kielteinen; sen suuruudelle ei ole luotettavaa Suomea koskevaa prosenttiarviota.
Korkea verotus ja kolmikanta eivät ole sivutuote. Ne ovat se instrumentti, jolla nimellinen omistus tyhjennetään ja päätösvalta pidetään poliittisessa koneistossa.
Vaalit ovat muodollinen kehys. Palkat, verot, pääoma ja jako päätetään puolueiden, virastojen ja kolmikannan kautta.
- 01Äänestäjä valitsee listan neljän vuoden välein
valitsee neljän vuoden välein listan ja hallitusvaihtoehdon
- 02Puolueet sopivat ohjelman ennen täysistuntoa
sopivat hallitusohjelman ja kurin ennen täysistuntoa
- 03Kolmikanta päättää palkoista ja työehdoista
palkat, sosiaalikulut ja työehdot etujärjestöjen kanssa
- 04Ministeriöt suodattavat pysyvän koneiston kautta
valmistelevat ja suodattavat pysyvän koneiston kautta
- 05Valtion ohjaus käyttää veroa, omistusta ja sääntelyä
vero, omistajaohjaus, sääntely ja kriisivälineet
- 06Yksilö ei ohjaa palkkaa, veroa eikä pääomaa
ei ohjaa palkkaa, veroa, pääomaa eikä jakoa suoraan
Työpaperi arvioi altistuneiden kohorttien veronalaiset aikuisiän tulot noin 10 % pienemmiksi.
Tulos sopii työn tarjonnan ja ammatinvalinnan muutokseen
Tutkijat raportoivat vähemmän työkuukausia ja enemmän työttömyyskuukausia. Ammattivalinnat painottuivat sisältöön sopiviin suuntiin. Tämä on tutkimuksen tulkinta yhden kunnan kokeesta, ei laskelma Suomen bruttokansantuotteesta tai kansallisesta koulutusjärjestelmästä.
Ratkaiseva kysymys ei ole, käyttikö Suomen valtio punaista lippua. Ratkaisevaa on, kuka päätti palkoista, veroista, pääomasta, koulun sisällöstä ja yksilön työn tuloksesta — ja miksi äänen vaihtaminen ei antanut yksilölle määräysvaltaa tähän koneistoon.
Marxismi-leninismi yritti vallata instituution sisällön
Marxismi-leninismi vaati luokkataistelun, suunnitelmatalouden ja Neuvostoliiton puoluelinjan asettamista yksilön valintojen edelle. Taistolaisuus oli tämän linjan suomalainen vähemmistöhaara.
Pirkkalan koulukoe näyttää yhden rajatun yrityksen: julkinen koulu sai tehtäväkseen muokata lasten maailmankuvaa neuvostomyönteisellä historianopetuksella.
Parlamentaarinen bernsteiniläinen sosialismi säilytti omistuksen, mutta laajensi julkista määräysvaltaa
SDP:n ohjelma puhuu demokraattisesta sosialismista, julkisesta hallinnasta, markkinoiden sääntöjen muuttamisesta ja pääoman raskaammasta verotuksesta. Suomen kolmikanta teki palkoista, veroista ja sosiaaliturvasta hallituksen sekä etujärjestöjen poliittista vaihtoa.
Vaalit antoivat muodollisen kehyksen. Äänen vaihtaminen ei siirtänyt yksilölle määräysvaltaa palkoista, veroista tai pääoman kohdentamisesta; pysyvä päätösvalta jäi puolueille, ministeriöille, ammattiliitoille, työnantajajärjestöille ja valtion omistajaohjaukselle.
Paavo Lipponen, YLE 1974
“Tavoitteena on sosialistinen yhteiskunta... demokraattisin parlamentaarisin keinoin.”
Katso video 𝕏:ssäPirkkalan koe teki marxismi-leninistisestä historiakuvasta opetussisältöä. Se oli paikallinen yritys, ei koko Suomen peruskoulun määritelmä.
- 1973–1975
Rajattu koulukoe antoi neuvostomyönteistä sisältöä
Pirkkalan viidennen luokan oppilaille annettiin neuvostomyönteistä historian ja yhteiskuntaopin sisältöä.
- 1975
Koe lopetettiin eikä jäänyt valtakunnalliseksi
Kohun jälkeen materiaali ei jäänyt valtakunnalliseksi oppikirjaksi eikä kokeilu jatkunut.
- 1995–2005
Aikuisiän tulot mitattiin rekistereistä
Työpaperi seuraa altistuneiden kohorttien veronalaisia tuloja rekistereistä aikuisiässä.
Koulun sisältö muutettiin, ei vain sävyä
Viidennen luokan materiaali käsitteli historiaa luokkataistelun, tuotantorakenteen ja Neuvostoliiton myönteisen kuvauksen kautta. Kokeen lopettaminen osoittaa myös rajan: viranomaiset eivät jättäneet sitä pysyväksi valtakunnalliseksi opetukseksi.
Tutkimus ei vertaa koko Suomea kommunistiseen valtioon. Se kysyy, poikkesiko Pirkkalan kokeelle altistuneiden ikäluokkien myöhempi kehitys samoihin koulutusoloihin siirtyneiden verrokkien kehityksestä.
Tutkimus seuraa Pirkkalan altistunutta viidettä luokkaa. Rekisteri ei kerro jokaisen oppilaan luokkaa, joten tulos on kohortin keskimääräinen vaikutus.
Kokeen aikana viidennellä luokalla olleita verrataan Pirkkalan muihin ikäluokkiin ja saman peruskoulu-uudistusaallon kuntiin.
Asetelma tunnistaa tämän kokeen vaikutuksen vain, jos kohorttien ja kuntien erot eivät selitä tulosta paremmin.
Arvio on vakava juuri siksi, että se on rajattu: se koskee Pirkkalan altistuneita kohortteja, ei jokaista suomalaista eikä kaikkia vasemmistolaisia ohjelmia.
Paikallinen shokki heikentää tulkintaa
Tulkinta heikkenee, jos sama tulopiikki tai -kuoppa näkyy Pirkkalan viereisissä ikäluokissa ilman kokeen sisältöä.
Altistus ei ollut sama asia kuin luokkahuone
Rekistereissä ei ole luokka- tai opettajatunnuksia. Tulosta ei voi lukea jokaisen lapsen suoraksi käsittelyvaikutukseksi.
Työpaperi voi muuttua
Paperi on 23.12.2025 päivätty työpaperi, jonka Mitrunen listaa tutkimussivullaan lähetetyksi. Vertaisarvio tai uusintatutkimus voi muuttaa arviota.
Mitä Pirkkala todistaa
- Julkinen koulukanava hyväksyi rajatun marxismi-leninistisen kokeen.
- Koe lopetettiin, joten se ei ollut kansallinen oppikirjauudistus.
- Työpaperin asetelma löytää altistuneille kohorteille pitkän tulohaitan tutkimuksen oletuksilla.
Mitä Pirkkala ei todista
- Suomi ei ollut marxismi-leninistinen valtio.
- SDP, tulopolitiikka, valtion omistus ja hyvinvointipalvelut eivät ole Pirkkalan käsikirjoitus.
- Yksi kunta ei mittaa koko maan tulo- tai kasvutappiota.
Perustuslain 73 § sallii vallan palauttamisen. Eduskunnan yksinkertainen enemmistö jättää perustuslakiehdotuksen lepäämään yli vaalien. Vaalien jälkeinen eduskunta hyväksyy muuttamattoman ehdotuksen vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.
vähintään 5/6 annetuista äänistä voi julistaa ehdotuksen kiireelliseksi. Sen jälkeen vähintään 2/3 annetuista äänistä voi hyväksyä sen samassa eduskunnassa.
Jos vaatimus syntyy heti vaalien jälkeen eikä nykyinen eduskunta kanna sitä, ensimmäiset vaalit rakentavat alkumandaatin ja seuraavat vaalit ratkaisevat lopullisen 2/3-enemmistön.
Kahdeksan vuotta ei ole laissa säädetty odotus. Jos nykyinen eduskunta jättää ehdotuksen lepäämään ennen seuraavia vaaleja, lopullinen päätös voi tulla alle yhden nelivuotisen vaalivälin kuluttua.
Korkea kynnys suojaa perustuslakia päiväpolitiikalta. Samalla se antaa nykyjärjestelmän puolueille vetoaseman muutokseen, joka vähentäisi niiden omaa valtaa. Lukko on poliittinen, ei oikeudellinen kielto.
Koivistolainen parlamentarismi ei korjaannu poliitikkoa vaihtamalla, jos puoluekabinetit ja pysyvä valmistelukoneisto säilyttävät päätösvallan.
Jokainen hallitus vaihtoi puolueyhdistelmän. Kabinetit, ministeriöt ja puoluekuri säilyttivät päätösvallan reitin.
Lähde: valtioneuvoston hallitusluettelo · 19.2.1982–Kokoomus, SDP, keskusta ja perussuomalaiset ovat kaikki olleet hallituksessa
Jokainen yhdistelmä lupasi muutosta. Päätösvallan reitti säilyi.
Nokia ja YYA-kauppa peittivät velkaa, verotusta ja byrokratiaa vuosikymmeniä
Niiden vaikutuksen hiipuessa sama päätösketju jäi näkyviin.
Henkilövaihdos ja skandaalien määrä eivät avaa päätösketjua.