Suomen alasajo
Yhteinen kassa on sosialismi. Päättäjä käyttää, kukaan ei omista, ylitys jää veronmaksajalle.
Tarja Halonen nimeää mekanismin: meno on pois kaikilta, kun se lasketaan yhteisestä kassasta. Pottia ei omista kukaan. Päättäjä käyttää. Veronmaksaja maksaa.
Yhteinen kassa on sosialismi. Vero kerää rahat ilman jäännösomistajaa. Ylitys ei kaadu päätösketjulle. Se jää yhteiseen kassaan.
Päätös tehtiin rajatussa ketjussa. Tappio jäi yhtiölle, omistajille tai veronmaksajalle. Henkilökohtainen seuraus jäi murto-osaan vahingosta.
- 01Uniper
Osakkeisiin sijoitettu ≈ 7,2 mrd €Tappio ennen veroja ≈ 6 mrd €
Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle. Päätösketjun henkilöt eivät korvanneet.
≈ 6 mrd €Fortumin Uniper-sijoituksen tappio ennen veroja
Kun päätösvalta, toimeenpano ja omistajavalvonta ovat eri käsissä ja henkilökohtainen seuraus jää murto-osaan vahingosta, ryhmäpäätös suojaa päätöksentekijää tappion mittakaavalta.
Uniper · vastuuketju 2017–2023Päätös oli hallituksen. Tappio jäi kansalle.
Uniper ei ollut nimetön “yhteinen päätös”. Yhtiöoikeudellinen päätösvalta, johdon toimeenpano ja valtion omistajaohjaus kuuluivat eri toimijoille. Lähes kuuden miljardin euron tappio ei kuitenkaan siirtynyt päätöksentekijöiden henkilökohtaisesti maksettavaksi.
Fortumin ilmoittama Uniper-tappio ennen veroja — yhtiön mukaan hieman alle 6 mrd €≈ 6 mrd €Tappio syntyi Uniper-osakkeet omistaneessa Fortum-yhtiössä ja heikensi emoyhtiön omaa pääomaa. Sen kantoivat Fortum ja sen osakkeenomistajat, joista Suomen valtio oli enemmistöomistaja.
Lähde: Fortum: Uniper-sijoituksen tappion laskelma ↗Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Fortumin ilmoittama laskelma
- Osakkeisiin sijoitettu
- ≈ 7,2 mrd €
- Saadut osingot
- − ≈ 0,9 mrd €
- Myyntihinta
- − 0,5 mrd €
≈ 7,2 − 0,9 − 0,5 = hieman alle 6 mrd €Päätös → toimeenpano → omistajavalvonta
- 01
Fortumin hallitus
Toimivalta: Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja organisaatiosta sekä ohjaa toimitusjohtajaa.
Teko tai valvonta: Hallitus päätti vuonna 2017, että Fortum hankkii Uniperin osakkeita ja nousee yhtiön suureksi omistajaksi.
Seuraus: Fortumin liiketoiminta laajeni fossiilienergiaan ja hyödykekauppaan Keski-Euroopassa, ja Venäjä-riski kasvoi.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Lähde: Fortum: hallituksen ja toimitusjohtajan toimivalta ↗ - 02
Lundmarkin ja Rauramon johto
Toimivalta: Toimitusjohtaja johti liiketoimintaa hallituksen ohjeiden mukaan; johtoryhmä valmisteli ja toimeenpani hallituksen hyväksymää strategiaa ja yrityskauppoja.
Teko tai valvonta: Pekka Lundmarkin johto vei ostotarjouksen läpi. Fortum kuvasi Markus Rauramon olleen Lundmarkin rinnalla keskeisessä roolissa Uniper-investoinnin edistämisessä.
Seuraus: Fortumista tuli ensin Uniperin suurin ja myöhemmin enemmistöomistaja. Rauramo nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi 2020.
Lähde: Fortum: johtoryhmän vastuu strategian ja yrityskauppojen toimeenpanosta ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗ - 03
Suomen valtio omistajana
Toimivalta: Valtio omisti vuonna 2017 Fortumista 50,8 %. Se saattoi enemmistöllään ratkaista tavalliset yhtiökokouspäätökset, kuten hallituksen valinnan, palkkiot ja vastuuvapauden. Valtion omistajaohjauksen ylijohtaja osallistui hallitusehdotuksen valmistelleeseen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan.
Teko tai valvonta: Yhtiökokous valitsi 4.4.2017 hallituksen, joka myöhemmin päätti Uniper-hankinnasta. Julkiset lähteet osoittavat valtion hallitusvalinta- ja yhtiökokousvallan, eivät sitä, että valtio olisi päättänyt tai ohjannut Uniper-kauppaa. Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluivat Fortumin hallitukselle ja johdolle.
Seuraus: Valtion enemmistöomistus altistui Fortumin tappiolle, ja omistajalle jäi yhtiökokouksen jälkikäteinen vastuuvalta. Kriisissä Solidium järjesti 2,35 mrd €:n siltarahoituslimiitin, josta nostettu 350 milj. € maksettiin takaisin ja koko limiitti peruttiin maaliskuussa 2023. Lähes 6 mrd € ei kirjautunut suoraksi valtion budjettimenoksi, mutta valtion omistaman omaisuuden tappio oli veronmaksajan tappio.
Lähde: Finlex: valtion omistajaohjauslaki ↗Lähde: Fortum: hallinnointi ja nimitystoimikunta 2017 ↗Lähde: Fortum: yhtiökokouksen hallitusvalinta 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: valtion Fortum-omistus 2017 ↗Lähde: Valtioneuvosto: omistajan ja yhtiön päätösvallan raja ↗Lähde: Fortum: valtion siltarahoituksen takaisinmaksu ↗
Kriisin laukaisi Venäjän hyökkäys ja kaasutoimitusten katkeaminen
Vuoden 2022 energiakriisi romahdutti Uniperin aseman. Se ei muuta aiempaa päätösketjua: Fortumin hallitus oli vuonna 2017 päättänyt kasvattaa yhtiön fossiilienergian, hyödykekaupan ja Venäjän riskiä Uniper-yrityskaupalla.
Lähde: Valtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisin ↗Mitä päätöksentekijöille todella seurasi?
Työsuhde
Pekka Lundmark lähti Fortumista vapaaehtoisesti toisen yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2020. Hallitus kiitti hänen työtään ja nosti Uniper-sijoituksen esimerkiksi toteutetusta strategiasta. Markus Rauramo nimitettiin seuraajaksi.
Lundmarkin lähtö ei ollut Uniper-tappiosta seurannut erottaminen; Uniperia edistänyt Rauramo nousi toimitusjohtajaksi.
Lähde: Fortum: Pekka Lundmarkin lähtö 2020 ↗Lähde: Fortum: Markus Rauramon nimitys ja rooli Uniper-investoinnissa ↗Palkkiot
Solidiumin siltarahoituksen ehdot estivät johdolta vuosina 2022–2023 kertyneiden STI- ja LTI-kannustimien maksun ja palkankorotukset. Rauramon 423 000 €:n vuoden 2022 STI jäi maksamatta, ja hän luopui myöhemmin vuosien 2020–2022 ja 2021–2023 LTI-palkkioista.
Palkkioseuraamus oli todellinen, mutta se ei ollut lähes 6 mrd €:n tappion henkilökohtainen korvaus.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Takaisinperintä
Fortumin palkitsemisraportin mukaan toimitusjohtajan malus- ja clawback-ehtoja ei käytetty vuonna 2022.
Maksamatta jääneet ja vapaaehtoisesti luovutetut kannustimet eivät olleet jo maksetun palkkion takaisinperintää.
Lähde: Fortum: palkitseminen 2022 ja päivitetyt LTI-tiedot ↗Yhtiöoikeudellinen vastuu
Vuoden 2023 yhtiökokous myönsi vuonna 2022 palvelleille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Samalla yhtiökokous hylkäsi vuoden 2022 palkitsemisraportin, mutta päätös oli neuvoa-antava.
Yhtiökokouksen kirjattu seuraus oli palkitsemisraportin neuvoa-antava hylkäys, ei henkilökohtainen vahingonkorvaus.
Lähde: Fortum: vuoden 2023 yhtiökokouksen päätökset ↗Lopputulos: yhtiö ja sen omistajat kantoivat lähes 6 mrd €:n tappion. Palkkioita jäi maksamatta ja niistä luovuttiin, mutta clawbackia ei käytetty eikä tappio siirtynyt päätösketjun henkilöiden korvattavaksi.
- 02Olkiluoto 3
Alkuarvio 3 mrd €Lopputulos 12+ mrd €
Olkiluoto 3 valmistui yli 17 vuotta myöhässä. Ylitys jäi hankkeen ja sähkön maksajien kannettavaksi; vastaavaa henkilökohtaista vastuuta päätösketjulle ei seurannut.
- 03Länsimetro
Hyväksytyt arviot yhteensä 1,515 mrd €Loppukustannus + ennuste 2,213–2,221 mrd €
Noin 700 milj. €:n eli 46 %:n ylitys jäi veronmaksajien kannettavaksi; vastaava henkilökohtainen vastuu ei siirtynyt päätösketjulle.
Lähteet: Fortum: Uniper-sijoituksen tappion laskelmaValtioneuvosto: hallituksen päätös, omistajaohjaus ja kriisin laukaisinTVO · alkuperäinen arvioLoppukustannusLänsimetro Oy · 1. vaiheen loppukustannus 1,171 mrd €Länsimetro Oy · 2. vaiheen loppukustannusennuste 1,042–1,050 mrd €
Kapitalisti kantaa riskin ja luo: innovaatio, kasvu, työpaikat. Sosialisti käyttää yhteistä kassaa. Hän ei luo; hän kuluttaa pottia, kunnes se on tyhjä.
Suomen alasajo on tämä kassa. Uniper, Olkiluoto 3, Länsimetro, Suomi-riski, maanpuolustustahto, eri säännöt ja julkinen hankinta näyttävät saman tuhon.