Perustuslain tuho: vallan palautus on puoluelukossa
Normaali muutosreitti kulkee puolue-enemmistöstä vaalien yli muuttamattomaan 2/3-ratkaisuun. Sama valtiosääntöinen kynnys, joka suojaa perustuslakia, suojaa myös puolueiden valtaa.
Perustuslain 73 § sallii vallan palauttamisen. Eduskunnan yksinkertainen enemmistö jättää perustuslakiehdotuksen lepäämään yli vaalien. Vaalien jälkeinen eduskunta hyväksyy muuttamattoman ehdotuksen vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.
vähintään 5/6 annetuista äänistä voi julistaa ehdotuksen kiireelliseksi. Sen jälkeen vähintään 2/3 annetuista äänistä voi hyväksyä sen samassa eduskunnassa.
Jos vaatimus syntyy heti vaalien jälkeen eikä nykyinen eduskunta kanna sitä, ensimmäiset vaalit rakentavat alkumandaatin ja seuraavat vaalit ratkaisevat lopullisen 2/3-enemmistön.
Kahdeksan vuotta ei ole laissa säädetty odotus. Jos nykyinen eduskunta jättää ehdotuksen lepäämään ennen seuraavia vaaleja, lopullinen päätös voi tulla alle yhden nelivuotisen vaalivälin kuluttua.
Korkea kynnys suojaa perustuslakia päiväpolitiikalta. Samalla se antaa nykyjärjestelmän puolueille vetoaseman muutokseen, joka vähentäisi niiden omaa valtaa. Lukko on poliittinen, ei oikeudellinen kielto.
Perustuslain räikkä on liikkunut yhteen suuntaan: valtaa on siirretty pois kansalta ja keskitetty instituutioille.
Alla nimetyistä kahdeksasta vuosien 1983–2018 käänteestä yksikään ei antanut kansalle sitovaa lopullista päätösvaltaa perustuslain muuttamiseen eikä palauttanut saman ketjun aiemmin siirtämää yleistä päätösvaltaa. Luettelo ei kata kaikkia ajanjakson perustuslakimuutoksia tai valtiosopimuksia.
Valta ↓
Valta ↑
Valta ↑
Kansalle ei rakennettu sitovaa oikeutta käynnistää, hyväksyä tai torjua perustuslain muutosta.
Vallansiirto alkaa
Presidentin valtaa kavennetaan ja eduskunnan asema vahvistuu.
Ensimmäinen vaihe vahvisti eduskuntaa, puolue-enemmistöä ja parlamentaarista hallitusta. Kansan sitovaa päätösvaltaa ei kasvatettu rinnalla.
1983–1987
Eduskuntatyön suuri uudistus
- Muutos
- Valtiopäiväjärjestyksen eduskuntatyötä koskevia säännöksiä kirjoitettiin laajasti uusiksi. Eduskunnan oma asema ja toiminnan jatkuvuus vahvistuivat.
- Vallan seuraus
- Koiviston kaudella käynnistyi parlamentaarisen vallan pitkä vahvistaminen.
Suora vaali, mutta valitsijamiehet jäivät
- Muutos
- Presidentinvaalista tehtiin suoran henkilövaalin ja valitsijamiesvaalin yhdistelmä. Samalla perustuslakiin tuotiin vain neuvoa-antava kansanäänestys.
- Vallan seuraus
- Kansa sai äänestää, mutta lopullinen valinta saattoi yhä jäädä puolueiden valitsemille valitsijamiehille.
1991–1995
Presidentin valtaa leikattiin
- Muutos
- Eduskunnan hajottaminen sidottiin pääministerin perusteltuun aloitteeseen. Hallituksen muodostaminen ja vastuu kytkettiin entistä tiukemmin eduskuntaan.
- Vallan seuraus
- Valta siirtyi presidentiltä eduskunnan puolue-enemmistölle. Kansalle ei annettu sitovaa veto-oikeutta.
Jarru poistui, velvoitteet kasvoivat
- Muutos
- Eduskunnan 1/3-vähemmistön yleinen oikeus jättää tavallinen laki lepäämään poistettiin vuonna 1992. Vuonna 1995 perusoikeusuudistus laajensi positiivisia oikeuksia.
- Vallan seuraus
- Puolue-enemmistö pystyi päättämään nopeammin samalla kun julkisia velvoitteita nostettiin perustuslain suojaan.
Eduskunta vahvistuu
EU-asioiden ja ulkopolitiikan painopiste siirtyy edelleen eduskuntaan.
Toinen vaihe sementoitiin uuteen perustuslakiin, laajeni EU-järjestelmään ja päättyi yksityisyydensuojan kaventamiseen valtion tiedusteluvallan hyväksi.
1999–2009
Koivistolainen parlamentarismi sementoitiin
- Muutos
- Neljä perustuslakia yhdistettiin yhdeksi. Eduskunnan ja sille vastuunalaisen valtioneuvoston asemaa vahvistettiin presidenttiin nähden.
- Vallan seuraus
- Puolueiden hallitsema eduskunta nousi järjestelmän keskukseksi. Valtakunnallinen kansanäänestys jäi neuvoa-antavaksi.
Lissabon laajensi EU-tason päätösvaltaa
- Muutos
- Lissabonin sopimus muutti EU:n perussopimuksia ja vahvisti unionin päätöksentekoa. Suomessa sopimus hyväksyttiin ilman kansanäänestystä.
- Vallan seuraus
- Päätösvaltaa siirtyi kansalliselta tasolta EU-järjestelmään ilman suomalaisten suoraa hyväksyntää.
2011–2018
EU-jäsenyys kirjattiin, kansalaisaloite pysähtyi eduskuntaan
- Muutos
- EU-jäsenyys lisättiin perustuslain 1 §:ään. Samassa uudistuksessa 50 000 kansalaiselle annettiin aloiteoikeus eduskunnalle.
- Vallan seuraus
- EU-jäsenyys nostettiin perustuslain tekstiin, mutta kansalaisaloite ei johtanut sitovaan kansanäänestykseen.
Viestisalaisuutta kavennettiin valtion hyväksi
- Muutos
- Perustuslain 10 §:ää muutettiin, jotta viestin salaisuutta voidaan rajoittaa sotilaallista toimintaa tai vakavaa kansallista uhkaa koskevassa tiedonhankinnassa.
- Vallan seuraus
- Kiireellinen 5/6-reitti löytyi, kun muutos laajensi valtion tiedusteluvaltaa. Kansa ei ratifioinut muutosta.
Kahdeksan perustuslakimuutosta 1983–2018 — vallanpalautuksia kansalle: 0.
Vuoden 2011 uudistuksessa kansalaisille annettiin aloiteoikeus — mutta ei päätösvaltaa. Eduskunta saa viimeisen sanan.
Asia menee eduskunnalle. Kansanäänestystä ei synny.
Perustuslakialoite viedään kansanäänestykseen. Kansa päättää.
Samassa uudistuksessa EU-jäsenyys kirjoitettiin perustuslain 1 §:ään ja kansalaisaloite jätettiin eduskunnan harkinnan varaan. Näennäinen osallistuminen ei muuttanut sitä, kuka päättää.
Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ollut perustuslain muutos. Ratkaisuun riitti annettujen äänten enemmistö. Silti kyselyenemmistön tukemaa irtautumista väännettiin julkisuudessa kuukausia, SDP:n ryhmäkuria ja poikkeuslupia ratkottiin viimeiselle viikolle ja puolueiden välisistä lehmänkaupoista liikkui huhuja. Kun jo tavallinen enemmistöpäätös muuttui poliittiseksi trilleriksi, vaalien yli vaadittu 2/3 tekee vallan palautuksesta käytännössä mahdottoman.
Aiempi kansalaisaloite pysähtyi ulkoasiainvaliokuntaan ja raukesi vaalikauden päättyessä. Uusi aloite ylitti 50 000 kannatusilmoituksen rajan joulukuussa 2024, mutta puolueiden lopulliset linjat olivat auki vielä kesäkuussa 2025.
prosenttia suomalaisista kannatti ja vastusti irtautumista joulukuun 2024 kyselyssä. Irtautumisella oli enemmistön tuki.
Ylen kysely 31.3.2025: lisäksi 12 vastusti ja 14 ei osannut sanoa. Eduskunnan enemmistö ei ollut julkisesti koossa.
SDP:n eduskuntaryhmä päätti ryhmälinjastaan viikkoa ennen lopullista äänestystä; poikkeuslupien kohtalo oli vielä auki. Ryhmäkurista väännettiin vielä viimeisellä viikolla.
sopimuksesta irtautumisen äänestys 19.6.2025 — vasta puolueiden ryhmäpäätösten jälkeen. Laaja lopputulos ei pyyhi pois kuukausien vääntöä ja viimeisen viikon ryhmäkurikiistaa.
Yli puolet ratkaisee.
Yli 1/3 voi estää.
Jos enemmistö ei saa päättää, estävä vähemmistö sanelee lopputuloksen. Ottawa osoitti, että jo tavallinen enemmistö oli kynsienpureskelua loppuun asti. Perustuslain 2/3-kynnys antaa puolueiden vähemmistölle käytännön veto-oikeuden vallan palautukseen.
Ottawa: annettujen äänten enemmistö yhdessä eduskunnassa
Vallan palautus: vaalit välissä, sitten muuttamaton esitys
Avaa Ottawa-sopimuksen tausta 1997–2011
kannatti miinakieltoa vuoden 1997 kyselyssä. Enemmistöä ei ollut.
Ei valmista korvaajaa. Pääesikunnan tutkimuksiin perustunut vuoden 2003 arvio vastusti liittymistä ilman riittävää korvaavaa suorituskykyä.
Suomi pysyi sopimuksen ulkopuolella 15 vuotta. Eduskunta hyväksyi liittymisen vasta 2011 äänin 110–47.
Puolue voi luvata muutoksen, vaikka se tietää vallanpalautuksen törmäävän vaalien yli kulkevaan lopulliseen 2/3-lukkoon.
Tulevat suomalaiset muuttavat pois, kun vaikutusmahdollisuus katoaa
Tulevat suomalaiset menettävät uskonsa vaikutusmahdollisuuksiinsa ja muuttavat pysyvästi pois maasta.
Kun rauhanomainen korjausreitti on lukittu, legitimiteettikriisi voi purkautua konfliktina
Kun rauhanomainen korjausreitti on lukittu, legitimiteettikriisi voi purkautua väkivaltaisena konfliktina ja maan hajoamisena.
Yksi poliittinen sukupolvi sitoo tulevat sukupolvet järjestelmään, jota nämä eivät voi itse suoraan muuttaa tai hylätä.
Perustuslain 2/3-lukon avaa sitova suora demokratia: kynnyksen ylittänyt aloite menee muuttamattomana kansanäänestykseen.
Eduskunta ei hautaa eikä kirjoita tekstiä uusiksi.
Enemmistön pelko: äänestääkö kansa oikeudet pois.
Sitova aloite ei voi kumota I artiklan elämää, vapautta, omaisuutta, sopimusta tai sanaa. Enemmistö päättää menoista yksi kerrallaan; oikeuksia se ei saa viedä.
- 01
Aloite etenee 0,2 % kannatuksella ilman tekijän nimeä
Järjestelmä varmentaa äänioikeuden, mutta aloitteen tekijän nimeä ei julkaista.
- 02
Riittävän tuen saanut aloite menee sitovaan äänestykseen 90 päivässä
Aikaraja estää puolueita hautaamasta päätöstä vaalikauden yli.
- 03
Aloite ei voi kumota I artiklan luovuttamattomia oikeuksia
Oikeussuoja rajaa enemmistön vallan pois elämästä, vapaudesta, omaisuudesta, sopimuksesta ja sanasta.
- 04
Äänestäjä näkee päätöksen vaikutuksen veroihin ennen äänestystä
Verot, menot ja ostovoima näkyvät ennen päätöstä.
- 05
Enemmistön päätös pannaan toimeen ilman puolueiden uudelleenkirjoitusta
Kabinetti ei neuvottele tulosta uusiksi.
Varmennetaan äänioikeus
Demo näyttää, miltä tunnistautuminen tuntuisi. Tunnistautumista ei tapahdu.
Moderni suora demokratia
DemoÄänestä
Säilytetäänkö puoluetuki vuoden 2026 budjetissa?
Mitä päätös muuttaa?
Määrärahasta 34 393 170 euroa osoitetaan puolueiden poliittiseen toimintaan, tiedotukseen ja viestintään. Lisäksi 172 830 euroa osoitetaan Ahvenanmaan poliittiseen toimintaan.
- Kyllä
- Vuoden 2026 talousarvioon jää 34,566 miljoonan euron puoluetuki.
- Ei
- Simulaatiossa tämä 34,566 miljoonan euron määräraha poistuu kokonaan.
- Saaja
- Eduskunnassa edustettuina olevat puolueet ja Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Puolesta ja vastaan
Julkinen rahoitus ylläpitää puolueiden valtakunnallista toimintaa ja viestintää ilman, että koko rahoitus on yksityisten rahoittajien varassa.
Puolueiden jäsenet ja kannattajat voivat rahoittaa toimintansa itse sen sijaan, että jokainen veronmaksaja velvoitetaan maksajaksi.
Tekijän nimeä ei julkaista
Järjestelmä varmentaa kansalaisuuden ja allekirjoituksen. Julkinen nimilista ei altista aloitteen tekijää työn menetykselle, painostukselle tai median ajojahdille.
Aloitteen teksti ei muutu matkalla
Kun 0,2 % kannatus täyttyy, sama teksti menee sitovaan äänestykseen 90 päivässä. Eduskunta ei hautaa eikä kirjoita aloitetta uusiksi.
Äänioikeus varmennetaan, ääni pysyy salassa
Biometrinen tunnistus varmistaa yhden äänioikeuden yhdelle ihmiselle. Salattu tapahtumaketju erottaa henkilöllisyyden äänestä ja tekee äänten määrän tarkistettavaksi.
Valtakirja päättyy heti kun luottamus päättyy
Äänestäjä päättää itse tai siirtää äänen asiantuntijalle. Siirron voi perua heti; valta ei lukitu edustajalle neljäksi vuodeksi.
Kirjoitettu lukko: 80 % muuttaa muuta, I artiklaa ei mikään prosentti.