Mauno Koivisto: omistus tyhjennettiin, valta jäi koneistolle
Parlamentaarinen bernsteiniläinen sosialismi kulki byrokraattisen ja kolmikantaisen koneiston kautta. Nimellinen yksityisomistus säilyi. Verotus, tulopolitiikka, valtion omistus ja ohjaus sekä pääoman poliittinen kohdentaminen siirsivät päätösvallan pois yksilöltä.
tavoite tehdä omistuksesta «täysin sisällyksetön käsite»
Haitta on konkreettinen: omistaja jäi nimelliseksi, kun vero, palkkaehdot, valtion ohjaus ja poliittinen jako leikkasivat omistajan nettotuottoa ja päätösvaltaa.
Koivisto säilytti nimellisen yksityisomistuksen ja tyhjensi sen sisällön: verotus, kolmikanta, valtion omistus ja ohjaus sekä pääoman poliittinen kohdentaminen siirsivät päätösvallan pois omistajalta.
Parlamentaarinen bernsteiniläinen sosialismi kulki byrokraattisen ja kolmikantaisen koneiston kautta. Vaalit antoivat muodollisen kehyksen. Kestävä määräysvalta palkoista, veroista, pääomasta ja jaosta jäi puolueille, ministeriöille, ammattiliitoille, työnantajajärjestöille ja valtion instituutioille.
- 01
Uskomus ja tavoite tyhjentävät omistuksen
Omistus tyhjennetään; investointi ohjataan; työvoima ja pääoma poliittiseen piiriin.
- 02
Politiikkainstrumentti on vero, devalvaatio ja tulopolitiikka
Verokorotukset, devalvaatio ja vientimaksu, valtionyhtiöt, tulopolitiikka, pankkipaine.
- 03
Kestävä instituutio on kolmikanta ja valtion ohjaus
Kolmikanta, korkea verotus, valtion omistajaohjaus, puolue–hallinto–etujärjestö.
- 04
Vero- ja palkkakiila pienentää omistajan nettotuottoa
Omistajan nettotuotto pienenee, eivätkä hinnat enää yksin ohjaa tuotantoa.
- 05
Seuraus on investoinnin ja T&K:n kynnyksen nousu
Investoinnin, T&K:n, innovaation ja markkinoille tulon kynnys nousee.
Ennen ministerin, pääministerin ja presidentin valtaa Koivisto kirjoitti ohjelman, jossa omistus tyhjennetään ja investointi ohjataan.
Suunnitelmatalous turvallisuuden nimissä
Kirjoittajana Koivisto hylkäsi «vanhan rappeutuneen järjestelmän» ja ajoi sosialismia sekä suunnitelmataloutta vastauksena suhdannevaihteluihin.
Itsehallintososialismi muutti yrityksen sisäistä valtaa
Cole-vaikutteinen ohjelma muutti yrityksen sisäistä valtaa. Pelkkä valtion omistuksen laajennus oli hänelle valtiokapitalismia — ei vapautta.
Omistus tyhjennetään
Tavoite: tehdä tuotantovälineiden omistuksesta «täysin sisällyksetön käsite» lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Omistaja jää paperille; määräysvalta siirtyy.
Investointien ohjaus siirtää pääoman poliittiseen piiriin
Neljän kohdan ohjelma: täystyöllisyys, korkea säästäminen, investointien ohjaus tuottavimmille aloille, koulutuksen nosto. Yksityinen pääoma poliittiseen ohjaukseen.
Koivisto kutsui itseään bernsteinilaiseksi sosialistiksi
Ylen elävä arkisto kertoo Koiviston kuvanneen itseään bernsteinlaiseksi sosialistiksi. Yle yhdistää kuvauksen vuoden 1982 vaalitenttiin.
Neuvostoliitto oli hänelle valtiokapitalismia
Koivisto ei ylistänyt Neuvostoliittoa aidoksi sosialismiksi. Hän kuvasi sen valtiokapitalismiksi ja teki antikommunistista järjestötyötä.
Hylkäys ei ollut yksityisen vapauden puolustus
Samaan aikaan hän ajoi omistuksen tyhjentämistä, investointien ohjausta, verotusta, valtionyhtiöitä ja kolmikantaa. Kommunismin torjunta ei tee talouspolitiikasta vapaata.
Valtiovarainministerinä, pääministerinä ja Suomen Pankin piirissä Koivisto osallistui verotukseen, devalvaatiopakettiin ja tulopolitiikan vakiinnuttamiseen.
- 011966
Verokorotukset nostivat auto- ja polttoaineveroja
Valtiovarainministerinä ajoi auto- ja polttoaineverojen korotuksia hallitusyhteistyössä ja tuki valtionyhtiöiden laajentamista.
- 0212.10.1967
Operaatio Esteri devalvoi markan
Keskeinen rooli devalvaatiopaketin suunnittelussa yhdessä Suomen Pankin kanssa. Ulkomaanvaluuttojen arvo nousi reilun 30 %. Pakettiin kuului vientimaksulaki 444/1967.
- 0327.3.1968
Liinamaa I sitoi tulopolitiikan
Valtio ja työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat tulopoliittisen sopimuksen. Indeksisidonnaisuutta purettiin. Koivisto painosti ja mahdollisti järjestelyä PM/SP-asemasta.
- 04Syksy 1969
Liinamaa II jatkoi tulopolitiikkaa
Kolmikantainen järjestely jatkui. Tulopolitiikasta tuli kestävä tapa asettaa palkat ja sosiaalikulut poliittisesti.
Koiviston rooli Esterissä ja Liinamaa I:ssä
Esteri oli hallituksen ja Suomen Pankin yhteinen päätös. Koivisto osallistui sen suunnitteluun valtiovarainministerinä. Liinamaa I:n allekirjoittivat valtio ja työmarkkinaosapuolet; Koivisto painosti ja mahdollisti järjestelyä.
Kun instrumentit oli lukittu, korkein virka ei purkanut niitä. Kolmikanta, korkea verotus ja poliittinen ohjaus jatkuivat.
Presidentti ei purkanut kolmikantaa
Korkeimmassa virassa Koivisto ei purkanut tulopolitiikan ja kolmikannan järjestelmää. Presidenttikausi jätti mallin voimaan. Koivisto ei silti rakentanut jokaista tupo-sopimusta yksin.
EU asettui kotimaisen mallin päälle
Presidentti tuki EY/EU-jäsenyyshakemuksen suuntaa vuonna 1992. EU-säännöt asettuivat kotimaisen vero- ja tulopolitiikan päälle. Vuoden 1995 jälkeen kokonaisverotus pysyi korkeana — unioni ei korvannut kotimaista määräysvaltaa.
Kriisivuosina valtio rakensi pankkien tukirakenteen. Instrumentit ja summat ovat dokumentoituja. Henkilökohtaisia mikromääräyksiä ei ole dokumentoitu.
Valtio sijoitti pankkeihin 7 912 miljoonaa markkaa luottolaman torjuntaan (VN selonteko 16.11.1999).
Valtion vakuusrahasto: tuki pankeille, ei yksityisvelan anteeksianto
HE 32/1992 ja laki 379/1992 perustivat valtion vakuusrahaston talletuspankkien ja tallettajien turvaksi. Instrumentteina tukilaina, takaus, osakemerkintä ja muu rahoitustuki. Lainanoton yläraja 20 000 miljoonaa markkaa; lainanotosta päättää valtioneuvosto.
7 912 miljoonaa markkaa on pääomasijoitusten summa, erillinen 379/1992 tukilainakatosta. Luvut eivät ole todiste presidentin henkilökohtaisista mikromääräyksistä.
Kiila leikkaa nettotuottoa; luvut kuvaavat taloutta, eivät Koiviston henkilökohtaista vaikutusta
Kun verot ja pakolliset maksut vievät suuremman osan yksityisestä tuotosta, investoinnin ja riskinoton nettotuotto pienenee. Kokonaisverotus kuvaa julkisen vallan keräämää osuutta; palkkakiila yhden palkansaajatyypin rasitusta. Investointi- ja T&K-luvut kuvaavat koko taloutta.
Suomen kokonaisverotus nousi vuosina 1975–2000
OECD: Suomen kokonaisverotus sosiaaliturvamaksuineen nousi noin 36,5 prosentista bruttokansantuotteesta vuonna 1975 noin 45 prosenttiin vuosina 1990–2000. Vuoden 1975 luku ja myöhempi jakso ovat eri OECD-aikasarjoista.
Palkkakiila osui yksin asuvaan lapsettomaan keskipalkkaiseen
OECD:n mukaan yksin asuvan, lapsettoman keskipalkkaisen palkansaajan keskimääräinen vero- ja maksurasite oli 47,52 % työvoimakustannuksista vuonna 2000 ja 43,55 % vuonna 2023. Lisäansiosta peritty marginaalinen vero- ja maksurasite pysyi noin 55 prosentissa tai sen yläpuolella.
Koko talouden investoinnit putosivat vuosina 1990–93
Maailmanpankki: koko talouden kiinteät investoinnit putosivat 29,7 prosentista bruttokansantuotteesta vuonna 1990 arvoon 19,2 prosenttia vuonna 1993. Luku ei erittele yksityisiä investointeja.
Kaikki T&K-menot ja yritysten T&K-menot vuonna 2000
OECD:n mukaan kaikki tutkimus- ja kehitysmenot olivat 3,24 % ja yritysten T&K-menot 2,30 % bruttokansantuotteesta vuonna 2000. Luvut eivät erittele yksittäisiä yrityksiä.
Kiila leikkaa yksityisen nettotuoton
Kun verot, pakolliset maksut ja kolmikantaiset palkkaehdot leikkaavat yksityistä nettotuottoa, investoinnin, T&K:n ja markkinoille tulon kynnys nousee. Vaikutuksen suunta on kielteinen; sen suuruudelle ei ole luotettavaa Suomea koskevaa prosenttiarviota.
Korkea verotus ja kolmikanta eivät ole sivutuote. Ne ovat se instrumentti, jolla nimellinen omistus tyhjennetään ja päätösvalta pidetään poliittisessa koneistossa.
Vaalit ovat muodollinen kehys. Palkat, verot, pääoma ja jako päätetään puolueiden, virastojen ja kolmikannan kautta.
- 01Äänestäjä valitsee listan neljän vuoden välein
valitsee neljän vuoden välein listan ja hallitusvaihtoehdon
- 02Puolueet sopivat ohjelman ennen täysistuntoa
sopivat hallitusohjelman ja kurin ennen täysistuntoa
- 03Kolmikanta päättää palkoista ja työehdoista
palkat, sosiaalikulut ja työehdot etujärjestöjen kanssa
- 04Ministeriöt suodattavat pysyvän koneiston kautta
valmistelevat ja suodattavat pysyvän koneiston kautta
- 05Valtion ohjaus käyttää veroa, omistusta ja sääntelyä
vero, omistajaohjaus, sääntely ja kriisivälineet
- 06Yksilö ei ohjaa palkkaa, veroa eikä pääomaa
ei ohjaa palkkaa, veroa, pääomaa eikä jakoa suoraan
Koivistolainen parlamentarismi
Sosialismi näyttää päätösketjun, vastuun katoamisen ja järjestelmän tuloksen. Koiviston uskomukset, instrumentit ja institutionaalinen jälki muodostavat oman kokonaisuutensa.
Vaali ei palauta päätösvaltaa →Vallansiirron oikeudellinen lukko
Perustuslaillinen vallansiirto 1982–2012 ja sen käytännön palautuslukko muodostavat oman aikajanansa Perustuslain tuhossa.
2/3-lukko estää vallan palautuksen →